Joustokaukalotko kalliita?

11.03.2013 06:00 Jarmo Saarela

Jääkiekkoilijoiden turvallisuus on ollut viime päivinä valtaisan keskustelun aiheena. Asia on tärkeä, mutta hetimiten täytyy todeta, että ei jääkiekko viimeisten vuosien aikana ole muuttunut aiempaa väkivaltaisemmaksi!

Pelaajien turvallisuutta voidaan parantaa monin eri keinoin – keskityn tässä vain joustokaukaloihin.

Muutaman viime vuoden aikana joustokaukaloiden kohdalla on tapahtunut merkittävää kehitystä. Viime vuoden lopulla perustettiin joustokaukalotyöryhmä, jonka työn tuloksena valmistuu lähiviikkoina yksityiskohtainen kriteeristö siitä, millaisia rakenteellisia ja laadullisia vaatimuksia joustokaukalon tulee Suomessa täyttää. Yleisesti voidaan todeta, että sekä kaukalon laidan että yleisösuojan (pleksi) tulee joustaa. Lisäksi rakenteiden tulee olla sellaiset, että pleksin tuennassa ei käytetä jatkossa metallitolppia vaan esim. polykarbonaatista tehtyjä tukia.

Suomessa on kolme yritystä, jotka kykenevät rakentamaan joustokaukalon. Tämä on hyvä asia, sillä nyt markkinoilla on kilpailua, joka todennäköisesti vaikuttaa hintaan. Joustokaukalon arvioitu hinta vaihtelee 150.000 -200.000 €:n välillä.  

200.000 € on ”iso raha”. Investointikustannus pitää kuitenkin suhteuttaa siitä saataviin hyötyihin. Liigajoukkueiden budjetit vaihtelevat vuosittain noin 4 ja 8 miljoonan €:n välillä.  Vertailun vuoksi voidaan myös mainita, että SM-liigassa oli kaudella 2011-12 yhteensä 33 pelaajaa, joiden palkka oli yli 200.000 €, tähän lisäksi sosiaalikulut ja kaikki muut pelaamisesta aiheutuvat kustannukset. Tässä yhteydessä en ota kantaa siihen, kenen kontolle kustannukset sälytetään. Huomiota kannattaa kiinnittää  myös siihen, että eivät nykyiset kaukalot roskiin joudu, ne voidaan kierrättää sellaisiin paikkoihin, jossa joustokaukalo ei ole ”välttämätön”.

Joustokaukaloiden hintaa kannattaa verrata alla olevan esimerkin kustannuksiin sekä loukkaantuneelle henkilölle ja hänen läheisilleen aiheutuvaan kokonaishaittaan.

SM-liigapelaajien keski-ikä on noin 25 vuotta. Pahimmassa tapauksessa ko. pelaaja loukkaantuu niin vakavasti, että hän ei kykene jatkossa tekemään mitään työtä. Tällöin ammattiurheilijoita koskevan erityislain mukaan ko. pelaajalla on oikeus saada tapaturmaeläkettä siihen asti, kun hän täyttää 65 vuotta. Näin ollen pelaaja on oikeutettu eläkkeeseen 40 vuoden ajan. Eläkkeen määrä on tänä vuonna 28.930 € - korvaus on sidottu palkkakertoimeen, jolloin korvauksen kokonaissumma tullee olemaan noin 2,1 miljoonaa €! Tämän lisäksi tulevat luonnollisesti kaikki terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät kustannukset. Loukkaantuneen pelaajan eläkkeestä pidätetään tietysti veron osuus – todennäköisesti tämä on kuitenkin pienempi kuin se veron kokonaismäärä, joka pelaajan tulevista palkoista olisi normaalitapauksessa kertynyt. Näin ollen esimerkissämme voi käyttää työlukuna sitä, että loukkaantumisen kokonaiskustannukset ovat suuruusluokkaa 2,5 milj. €.

Jos jokaiseen liigahalliin rakennettaisiin keskiarvohintainen joustokaukalo (14 x 175.000 = 2,45 milj. € ), on helppo havaita lopputulos – likipitäen  +/- nolla.

Joku voi tietysti todeta, että tapaturmaeläkkeen maksaa vakuutusyhtiö. Totta, mutta ei vakuutusyhtiö ole ainakaan minun saamieni tietojen mukaan konsanaan maksanut omistaan yhtään ainoata korvausta. Vakuutusyhtiö velottaa korvauksen vakuutusmaksuina, jonka nykyjärjestelmän mukaan rahoittaa 100 prosenttisesti SM-liigaseurat.

Kukaan ei varmuudella kykene sanomaan, kuinka paljon joustokaukalo vähentää loukkaantumisia. Mutta, jos joustokaukalon ansiosta tulevaisuudessa voidaan välttää edes yksi esimerkin kaltainen tapaturma, niin tuolloin ollaan voiton puolella - ja paljon. Lisäbonuksena joustokaukaloiden ansiosta moni aivotärähdys, lonkkavamma, olkapäävamma jne. jää astetta lievemmäksi tai saattavat ne jäädä kokonaan poiskin. Helppo sanoa, että tavoittelemisen arvoinen lopputulema.

Osallistu keskusteluun:

Ainoastaan rekisteröityneet käyttäjät voivat kommentoida artikkeleita.

Kommentit:

  • Ei vielä kommentteja.