Osa 1 – Urasiirtymät

Kun Liigan, Naisten Liigan tai Mestiksen kaudet loppuvat monelle pelaajalle saattaa jäädä oudon tyhjä tunne. Tai kun turnaus, kuten MM-kisat tai Olympiasykli päättyvät voi jäädä tunne ‘mitäs nyt?’. Kauden väliset siirtymät ovat yleisimpiä urasiirtymiä jääkiekossa.

Kun puhutaan urasiirtymistä jääkiekossa, tarkoitetaan pelaajan siirtymistä yhdestä uran vaiheesta toiseen vaiheeseen. Tarkemmin, sillä tarkoitetaan ”tapahtumaa tai tapahtumatta jäänyttä tapahtumaa, joka johtaa muutokseen ihmisen käyttäytymisessä ja olettamuksessa omasta itsestään ja ympäristöstään” (Schlossberg, 1981, p.5). Näitä voi olla esimerkiksi siirtyminen juniorisarjoista ammattilaisliigoihin, uran lopettaminen tai vaikkapa seuran vaihto. Tässä osiossa käymme läpi erilaisia urasiirtymiä, niiden vaikutuksia ja keinoja, joilla voit tukea omaa urasiirtymääsi ja pysyä pelikunnossa läpi muutosten. Urasiirtymistä puhuminen on oleellista sillä, kuten monet alan asiantuntijat sanovat:

Jääkiekkoilijan urasiirtymiä tarkastellessa on tärkeää ymmärtää, että siirtymässä on kyse muutoksesta, joka voi vaihdella pituudeltaan ja ennakointimahdollisuuksiltaan. On olemassa erilaisia urasiirtymätyyppejä. Jokaisella eri siirtymätyypillä on erilaiset ja yksilölliset vaikutukset uraasi. On hyvä olla eri siirtymätyypeistä perillä, jotta pystyt valmistautumaan ja sopeutumaan jokaiseen niistä mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi ikään liittyvä siirtyminen juniorisarjoista aikuisten tasolle on ennakoitavissa oleva siirtymä. Tällaiset siirtymät sujuvat monilta jääkiekkoilijoilta hyvin, sillä valmistautuminen ja ennakointi auttavat sopeutumisessa. Toisaalta urasiirtymät voivat pitää sisällään myös odottamattomia tapahtumia, kuten loukkaantumisen, joka keskeyttää kauden äkillisesti. Nämä siirtymät voivat olla haastavia, sillä ne tulevat yllätyksenä ja vaativat nopeaa sopeutumista uuteen tilanteeseen. Alla oleva kuva (Kuva 1) tarjoaa lisätietoa erityyppisistä urasiirtymistä ja niiden vaikutuksista, jotta voit paremmin navigoida urapolkuasi kohti menestystä jääkiekkoilijana.

1. Miksi urasiirtymät ovat tärkeitä?

Jokainen pelaaja kohtaa urallaan useita urasiirtymiä, kuten mahdollisuuden aloittaa kaksoisura, (esim. Jääkiekon ja opiskelun tai armeijan yhdistäminen). Nämä siirtymät vaikuttavat paitsi pelaajan henkilökohtaiseen hyvinvointiin myös omaan suoritustasoon ja menestykseen pelaajana. Jos urasiirtymä ei suju suunnitelmien mukaan, se voi aiheuttaa pelaajalle notkahduksen pelitasossa, stressiä, heikentää itsevarmuutta tai jopa johtaa mielenterveyden ongelmiin. Vaikka moni pelaaja uneksiikin ammattikiekkoilusta, noin 80% pelaajista, jotka siirtyvät juniorisarjoista aikuisten huippukiekkoilun pariin, kokevat tämän vaiheen jonkin asteisena kriisinä. Siksi on tärkeää ottaa urasiirtymät vakavasti ja valmistautua niihin ammattimaisesti. Urasiirtymät ovat jokaiselle jääkiekkoilijalle yksilöllinen prosessi ja kokemus. Esimerkiksi opiskelun aloitus voi toiselle pelaajalle olla sujuvaa ja helppoa, kun taas toinen saattaa kokea opiskelun yhdistämisen kiekkouraan haastavaksi. Tästäkin syystä pelaajan on hyvä ymmärtää, että urasiirtymät ovat normaali osa huippu-urheilua ja niihin kannattaa valmistautua strategisesti.

Ensimmäinen askel hyvään ja sujuvaan urasiirtymään valmistautumiseen on oman tiedon ja osaamisen lisääminen aiheesta (esimerkiksi tämän paketin avulla). Erityisesti omien urasiirtymien tunnistaminen on keskeistä, jotta voit valmistautua niihin kunnolla ja hallita urasi eri vaiheita sujuvasti.

 

 

2. Erilaiset urasiirtymät jääkiekossa

Osa jääkiekkouran siirtymistä voi liittyä sopimuksellisuuden muutoksiin, (esim. sopimuksettomasta pelaajasta sopimukselliseksi pelaajaksi siirtyminen), kun taas toiset liittyvät muuhun elämän osa-alueeseen (esim. opiskeluun). Jääkiekkoilijat voivat kohdata erilaisia urasiirtymiä, joista yleisimmät on havainnollistettu alla olevassa kuvassa (Kuva 2).

kuva

Toisaalta on tärkeää, että pelaaja osaa tunnista, missä vaiheessa mikäkin urasiirtymä on ajankohtaista, jotta niihin pystytään varautua paremmin. Alla olevassa aikajanassa on hahmoteltu esimerkillisiä uran vaiheita ja urasiirtymiä huippujääkiekkoilijan uralla (kuva 3). Voit hyödyntää alla olevaa kuvaa omien urasiirtymien hahmottelussa.

(Kuva 3 tehdään yhteistyössä, jotta saadaan mahdollisimman edustava malli)

 

3. Urasiirtymiä auttavat asiat

Urasiirtymät sujuvat jokaisella jääkiekkoilijalle eri tavalla. On tärkeää, että ymmärrät, ettei ole vain yksi oikea tapa "onnistua" urasiirtymissä. Ei tarvitse stressata, jos joku siirto ei mennyt aivan putkeen. Pääasia on, että siirryt eteenpäin sujuvasti ja ilman, että se aiheuttaa sinulle lisää stressiä. On monia keinoja helpottaa urasiirtojasi jääkiekossa. Nämä avaintekijät löydät oheisesta taulukosta (Kuva 4).

Vinkki!

Lisäämällä ja vahvistamalla yllä olevassa kuvassa olevia asioita pystyt vaikuttamaan urasiirtymiesi sujuvuuteen. Onko sinulla kaikki listatut asiat hyvällä mallilla? Voisitko kehittää jotain yllä mainittua asiaa?

 

Seuraavaksi siirrymme esittelemään urheilijaidentiteettiä ja sen vaikutusta jääkiekon pelaajien uraan. Identiteetti asioita ei kannata sivuuttaa, koska urheilijaidentiteetillä on ehkä suurin yksittäinen vaikutus urasiirtymien, erityisesti uran lopettamisen sujuvuuteen!

 

 

 

4. Urheilijaidentiteetti

Suurimmalla osalla urheilijoista, myös jääkiekkoilijoilla, kehittyy jonkinlainen urheilijaidentiteetti uran aikana. Sinänsä urheilijaidentiteetti on normaali osa jääkiekkoilijan identiteettiä. Mutta, voimakas urheilijaidentiteetti voi vaikuttaa negatiivisesti urasiirtymiisi, erityisesti uran päättymisvaiheeseen. Tällaiset negatiiviset vaikutukset voivat ilmetä identiteetin menetyksenä, pitkinä sopeutumisaikoina siirryttäessä urheilusta muuhun elämään ja mielenterveyden ongelmina, kuten ahdistuksena ja masennuksena. Pelaajat, joilla on voimakas urheilijaidentiteetti, saattavat myös kokea suurempia vaikeuksia uran loppumisen hyväksymisessä, mikä tekee prosessista entistä haastavamman. Uusimman tutkimustiedon mukaan voimakas urheilijaidentiteetti myös altistaa urheilijan enemmälle henkiselle väkivallalle valmennuksen suunnalta (Muhonen yms. 2024).

Vaikka voimakas urheilijaidentiteetti voi aiheuttaa joitain haasteita, se ei automaattisesti tarkoita, että kohtaisit vakavia ongelmia urasiirtymissä! Olisi kuitenkin hyvä, jos jääkiekon pelaajia kannustettaisiin monipuoliseen identiteettikehitykseen lapsesta lähtien.

5a. Urheilijaidentiteetin mittaaminen

Tässä vaiheessa saatat mahdollisesti miettiä, ”Onko minulla vahva urheilijaidentiteetti?”  Yksi hyvä indikaattori voimakkaasta urheilijaidentiteetistä on, jos määrittelet itsesi pelkästään jääkiekkoilijaksi, tai urheilijaksi. Urheilijaidentiteetin mittaamiseen on myös olemassa kysely, “The Original Athletic Identity Measurement Scale” (Brewer yms., 1993). Kyse on urheilijaidentiteetin arviointimenetelmästä.

Voit halutessasi käyttää linkissä olevaa kyselyä oman urheilijaidentiteettisi mittaamisessa.

Kysely: Mittaa urheilijaidentiteettisi (linkki)

5b. Monipuolisen identiteetin muodostaminen

Koska vahva urheilijaidentiteetti voi johtaa negatiivisiin seurauksiin suosittelemme, että jääkiekkoilijat pyrkivät kehittämään itselleen monipuolisen identiteetin. Monipuolinen identiteetti tarkoittaa, että pelaajan identiteetti koostuu monesta muustakin asiasta, kuin pelkästään jääkiekon pelaamisesta. Monipuolisessa identiteetissä pelaajan käsitys itsestä sisältää huomattavasti enemmän kuin pelkän jääkiekon pelaamisen; se kattaa laajan kirjon muita kiinnostuksen kohteita, arvoja, taitoja ja suhteita.

Monipuolisen identiteetin rakentaminen ei tarkoita kokonaan uuden identiteetin luomista tyhjästä, vaan nykyisen identiteetin laajentamista ja syventämistä. Pelaajan on mahdollista aloittaa tämän prosessin jo nuorena, mutta identiteetin muokkaaminen on mahdollista missä tahansa elämänvaiheessa – koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Tämä voi tarkoittaa uusien harrastusten aloittamista, uusien taitojen opettelua tai sosiaalisten verkostojen rakentamista. Eli identiteetin laajennus auttaa myös jääkiekon ulkopuolisten asioiden löytämisessä, kuten NHL:n veteraanipelaaja Lars Eller kertoi:

Monipuolinen identiteetti edesauttaa sopeutumista erilaisissa jääkiekon urasiirtymissä, kuten tasosiirtymissä. Monipuolinen identiteetti vaikuttaa positiivisesti myös jääkiekkoilijoiden motivaatioon, sitoutumiseen, suorituskykyyn ja menestykseen aktiiviuran aikana. Lisäksi se auttaa varmistamaan, että uran päättyessä sinulla on muita tukipilareita, jotka auttavat selviytymään uran jälkeisistä haasteista. Monipuolisesta identiteetistä on siis hyötyä!

Ensimmäinen askel monipuolisen identiteetin rakentamisessa on omien arvojesi tunnistaminen. Arvot ovat keskeinen osa ihmisen identiteettiä ja ne ohjaavat, miten ja mihin suuntaan haluat elämässäsi edetä. Ne vastaavat kysymykseen "mikä on minulle tärkeää?". Jos arvosi liittyvät pelkästään jääkiekon pelaamiseen pohdi mitkä muut asiat jääkiekon ulkopuolella ovat minulle tärkeitä ja tuovat sinulle iloa? Arvoja määritellessä voi olla myös hyödyllistä kokeilla uusia asioita ja kokea uusia kokemuksia, kuten uusia harrastuksia (mahdollisuuksien mukaan). Jääkiekkoilijana arvojesi tunnistaminen auttaa sinua hahmottamaan, mitä muuta arvostat elämässä pelkkien urheilusaavutusten lisäksi. Tämä prosessi on keskeinen osa urasiirtymien hallinnassa.

Yleisiä arvoja, joita urheilijat usein tunnistavat itselleen tärkeiksi, ovat esimerkiksi perhe, terveys ja taloudellinen hyvinvointi (Katso Kuva 5). Tunnistamalla omat keskeiset arvosi ja pyrkimällä elämään niiden mukaisesti, voit edistää terveyttäsi ja tukea identiteetin laajentumista jääkiekkoilijasta monipuolisemmaksi ihmiseksi.

Halutessasi voit pysähtyä arvioimaan arvojasi alla olevien tehtävän avulla.

Harjoitus 2: Hahmottele arvojasi (linkki)

 

 

 

 

 

Osa 2 – Loukkaantuminen 

1. Loukkaantumisen prosessi

Jääkiekkoilijana ja urheilijana voit kohdata loukkaantumisen missä vaiheessa uraa tahansa. Loukkaantumiset tulevat usein yllätyksenä, sillä suurinta osaa loukkaantumisista ei voida valitettavasti ennustaa. Loukkaantumiset ovat usein odottamattomia esteitä, kuten vaikkapa tärkeän turnauksen väliin jättäminen vamman takia.

Kun jääkiekkoilija 1) loukkaantuu, se käynnistää prosessin, joka alkaa, joka voi olla pelaajalle vaikea haaste. Tätä prosessia on havainnollistettu alla olevassa kuvassa (Kuva 1). Loukkaantuminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa uran päättymiseen. Alkushokki on yleinen reaktio heti loukkaantumisen tapahduttua, ja monet pelaajat voivat kokea vaikeuksia hyväksyä tilanteensa. On tärkeää, että koetat hyväksyä loukkaantumisen, koska se on ainoa keino edetä ja 2) aloittaa kuntoutuminen. Kuntoutus tarkoittaa fyysistä ja psyykkistä työtä, joka sinun on pelaajana tehtävä 3) palautuaksesi loukkaantumisesta takaisin jääkiekon pariin täydellä teholla.

Ideaalitilanteessa valmentaja, pelaaja ja kuntoutuksesta vastaavat henkilöt työskentelevät yhdessä suunnitellen ohjelman, joka tukee normaalin harjoittelun korvaamista ja auttaa pelaajan kuntoutumista. Kattava jääkiekkoilijan kuntoutusohjelma sisältää vamman hoitoa, fyysistä treeniä, oikeanlaista ravitsemusta, psyykkisten taitojen oppimista/hyödyntämistä, mahdollisen kaksoisuran hallintaa sekä terveyden edistämistä. Kuntoutuksessa keskitytään koko pelaajaan, ei vain loukkaantuneeseen osaan.

Yksi yleisimmistä virheistä, jonka monet loukkaantunet urheilijat tekevät on, että he palaavat urheilemaan sata lasissa liian aikaisin. Se voi kutenkin johtaa uusiin loukkaantumisiin tai venyttää kuntoutusaikaa entisestään. On todella tärkeää, että kuuntelet tarkkaan lääkäreiden, fysioterapeuttien ja muiden asiantuntijoiden neuvoja sekä toimit heidän ohjeidensa mukaan. Muista kuunnella itseäsi ja kehoasi! Parhaimmat huippu-urheilijat tuntevatkin oman kehonsa, mielensä ja rajansa kaikista parhaiten.

 

 

2. Loukkaantuminen ja sen vaikutukset

Loukkaantumisen jälkeen on tyypillistä kokea monenlaisia fiiliksiä, kuten ahdistusta, vihaa, pelkoa ja surua. Arvioiden mukaan 20-50% loukkaantuneista jääkiekkoilijoista kokee mielenterveyteen liittyviä haasteita loukkaantumisten yhteydessä. On täysin normaalia, että ajatukset ja fiilikset vaihtelevat jopa päivittäin. Kuvassa 2 on esitelty tyypillisiä urheilijoiden kokemia tunteita loukkaantumisen takia. Älä siis huoli, et ole vaihtelevien fiilisten ja ajatusten kanssa yksin ja on todella tavallista kokea kuvassa olevia tuntemuksia loukkaantumisen yhteydessä.

Kuten aiemmin mainittiin, loukkaantumisen hyväksyminen ja siitä johtuvien tunteiden käsittely on tärkeää. On hyvä muistaa, että loukkaantumisen jo tapahduttua, et voi enää vaikuttaa siihen, miten tai miksi se tapahtui. Voit kuitenkin hallita sitä, miten reagoit tilanteeseen. Osa urheilijoista pystyy näkemään loukkaantumisen mahdollisuutena. Vaikka se ei aina siltä välttämättä tunnu, loukkaantumisesta voi oppia ja se voi edistää omaa uraa. Tämä voi olla tilaisuus kehittää itseäsi uudella tasolla ja löytää uusia keinoja vahvistua niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

 

 

 

3. Loukkaantumista auttavat asiat

Kun loukkaantuminen on tapahtunut ja kuntoutus alkaa, on tärkeää, että a) haet tukea tukiverkostoltasi, kuten perheeltäsi, b) sitoudut kuntoutumisprosessiin kunnolla alusta loppuun, ja c) pysyt mahdollisuuksien mukaan mukana joukkueen toiminnassa koko kuntoutuksen ajan. Vaikka et pystyisikään pelaamaan tai harjoittelemaan fyysisesti yhdessä joukkueesi kanssa, voit seurata harjoituksia kentän laidalta, tehdä siellä omaa treeniä ja näin säilyttää normaalin rutiinin jääkiekkoilijana. Parhaimmassa tapauksessa joukkue toimii tärkeänä tukena, turvana ja motivoinnin lähteenä. Mutta, liiallinen läsnäolo joukkueen treeneissä ja peleissä kuntoutumisen aikana voi myös olla haitallista. Se saattaa lisätä turhautumista, surua ja muita negatiivisia fiiliksiä, erityisesti kun et vielä pysty osallistumaan pelaamiseen muiden kanssa. Tässäkin on tärkeää, että kuuntelet omaa kroppaa, ajatuksiasi ja fiiliksiä! Jotta kuntoutumisesi loukkaantumisesta sujuisi mahdollisimman hyvin, Kuvassa 3 on esitelty useita muita keinoja, jotka voivat auttaa toipumisprosessissa.

 

Seuraavaksi esittelemme tarkemmin kolme tärkeää loukkaantumisen yhteydessä auttavaa tekijää; a) tukiverkosto, b) mielikuvaharjoittelu ja c) tavoitteidenasettelu.

 

1. Tukiverkosto

Tukiverkoston tärkeyttä eri urasiirtymissä ja erityisesti loukkaantumisten yhteydessä ei voi tarpeeksi korostaa. Avun pyytäminen voi tuntua haastavalta, ja monet pelaajat saattavat kokea, että se on merkki heikkoudesta tai pelkäävät tulevansa arvostelluiksi. On kuitenkin täysin normaalia ja myös järkevää turvautua omaan tukiverkostoon. Se on olemassa juuri sitä varten. Usein avun pyytäminen on vaikeampaa kuin sen antaminen, ja on hyvin todennäköistä, että tukiverkostosi haluaa auttaa sinua. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta, vaan päinvastoin osoittaa, että olet sitoutunut toipumaan ja palaamaan jäälle mahdollisimman pian.

Tukiverkostosi on todennäköisesti myös laajempi, mitä ajattelet. Se voi sisältää perheenjäseniä, ystäviä, joukkuekavereita, valmentajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja tai mentoreita ja psyykkisiä valmentajia. Seuraavan harjoituksen on tarkoitus auttaa sinua saamaan parempi käsitys tukiverkostosi laajuudesta ja sen henkilöiden eri rooleista. Tarkoituksena on, että käsität paremmin, keneltä hakea apua loukkaantumistilanteissa.

Tehtävä 1: Tukiverkoston tunnistaminen (linkki)

 

2. Visualisointi (mielikuvaharjoittelu)

Toinen todella tärkeä loukkaantumisen prosessissa auttava asia on visualisointi. Visualisoinnista (jota myös kutsutaan mielikuvaharjoitteluksi) tulee helposti väärä kuva, mutta kyse on urheilijalle elintärkeästä taidosta, joka vaatii harjoittelua samalla tavalla, kuin fyysinen lajitreenaaminen.

Esimerkiksi huippujääkiekkoilijat NHL:ssä, kuten Corey Perry, Wayne Gretzky ja Sidney Crosby ovat tunnetusti ovat käyttäneet hyödyksi visualisointia.

Visualisoinnilla tarkoitetaan siis, että urheilija tuottaa kokemuksia jo tapahtuneesta tilanteesta/ tai tulevasta tilanteesta omassa mielessään, ja tällä tavalla treenaa vaikkapa maalintekoa. Erityisen hyödyllistä tämä taito on loukkaantumisen yhteydessä, kun et pysty fyysisesti treenaamaan. Visualisoinnin avulla pystyt kuitenkin vielä harjoittelemaan myös fyysisiä taitoja! Voit edelleen harjoitella, vaikka maalintekoa, mutta fyysisen harjoittelun sijasta treeni tapahtuu mielessäsi.

Visualisointi on hyödyllinen työkalu jääkiekon pelaajalle kuntoutuksen ja palautumisen yhteydessä. Voit esimerkiksi käyttää mielikuvaharjoittelua seuraavissa asioissa:

 

Se, että visualisointia tulee harjoitella samalla tavalla, kuin fyysistä taitoa, ei voi tarpeeksi korostaa. Harjoittelua tehdessä on tärkeää, että määrittelet ennen harjoituksen alkua, miten ja mitä varten aiot mielikuvaharjoittelua hyödyntää. On tärkeää myös, että noudatat harjoittelussa yleisiä mielikuvaharjoittelun ohjeita, joita on esitelty kuvassa (Kuva 4). Jos haluat oppia lisää mielikuvaharjoittelusta suosittelemme, että otat yhteyttä urasiirtymävalmentajaan, psyykkiseen valmentajaan tai urheilupsykologiin.

Seuraavaksi pääset harjoittelemaan mielikuvaharjoittelua. Esittelemme kaksi erilaista visualisointiharjoitusta, jotka keskittyvät kivunhallintaan ja uuden taidon oppimiseen. Voit tehdä tehtävät kirjoitettujen ohjeiden avulla.

 

Tehtävä 2: Visualisointi kivunhallintaa varten (linkki)

Tehtävä 3: Visualisointi uuden taidon oppimista varten (linkki)

 

3. Tavoitteiden asettelu

Kolmas avain loukkaantumisen jälkeiseen palautumiseen on tavoitteiden asettaminen. Tavoitteiden asettaminen on erittäin hyödyllinen työkalu, kun pyrit toipumaan loukkaantumisesta. Se auttaa sinua pysymään motivoituneena ja nopeuttamaan kuntoutumista. Voit esimerkiksi asettaa itsellesi isompia päätavoitteita, kuten tietyn päivämäärän, johon mennessä toivot palaavasi jäälle. Päätavoitteiden ohella on hyödyllistä asettaa myös pienempiä tavoitteita (prosessitavoitteita), jotka auttavat sinua etenemään kohti päätavoitteitasi. Pienemmät tavoitteet voivat olla esimerkiksi "tehdä kuntoutusharjoitteet joka päivä" tai "vähentää loukkaantuneen alueen turvotusta seuraavan parin päivän aikana". Seuraavassa tehtävässä pääset konkreettisesti asettamaan itsellesi kuntoutumiseen ja palautumiseen liittyviä tavoitteita.

Tehtävä 4: Tavoitteidenasettelu (linkki)

 

 

Osa 3 - Kaksoisura 

1. Mitä ovat jääkiekkoilijan kaksoisurat?

Jääkiekkoilijan eli urheilijan kaksoisura tarkoittaa urheilu-uran ja toisen merkittävän elämän osa-alueen (uran) yhdistämistä. Kaksoisurapolulle voi hakeutua jo aikaisessa vaiheessa uraa, kuten yläkouluikäisestä alkaen. Tyypillisiä urheilijoiden ja jääkiekkoilijoiden kaksoisuria ovat esimerkiksi opiskelun tai työn yhdistäminen urheilun kanssa. Alla olevassa kuvassa (Kuva 1) on esitelty tyypillisiä urheilijoiden kaksoisuria. 

 

Suomalaisista huippu-urheilijoista iso osa suorittaa uransa aikana kaksoisuraa. Jääkiekon parissa, tämän on kuitenkin harvinaisempaa, ja jääkiekkoilijoiden on sanottu olevan huonosti valmistautuneita uran lopetukseen. Kaksoisura on yksi tärkeä keinoja valmistautua lopetukseen. 

Tyypillinen harhaluulo jääkiekossa on, että pelaaja ei saa tehdä tai ajatella muuta, kuin jääkiekkoa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa ja kaksoisura on kuin investointi omaan nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Jokaisen pelaajan ura päättyy jossain vaiheessa, ja on tärkeä, että siinä ei jää tyhjän päälle. Kuten naisten jääkiekko liigan johtaja Henni Laaksonen sanoi:  

 

Ei ole olemassa täydellistä aikaa aloittaa kaksoisuraa, mutta mitä aikaisemmin (yläkoulusta lähtien, ei sitä ennen) alat suunnitella ja toteuttaa sitä, sitä parempi. On tärkeää varmistaa, että sinulla on selkeä suunnitelma tulevaisuutta varten, kun peliura päättyy Kaksoisurasta voi olla myös paljon hyötyä jo urasi aikana. Kaksoisuran hyötyjä ovat (Kuva 2): 

 

On hyvä kuitenkin huomioida, että kaksoisuran toteuttamiseen tarvitaan erilaisia taitoja, kuten aikatauluttamista ja kommunikaatiotaitoja. Näitä taitoja olet jo oppinut jääkiekkoilijana urheilu-urasi aikana. Taidoista käytetään nimeä siirrettävät taidot (englanniksi =transferrable skills).  

 

 

2. Siirrettävät taidot  

Siirrettävät taidot auttavat sinua esimerkiksi yhdistämään jääkiekon pelaamisen ja koulunkäynnin sujuvasti. Kyseiset taidot auttavat sinua myös muissa urasiirtymissä, kuten uran lopettamisessa. Siirrettävät taidot auttavat sinua siis pelaajaurallasi, sekä muilla elämäsi osa-alueilla. Alapuolella olevassa kuvassa (kuva 3) on esitelty yleisimpiä urheilijoiden, kuten jääkiekkoilijoiden siirrettäviä taitoja. 

Monet työnantajat arvostavat positiivisesti työnhakijan urheilutaustaa, erityisesti, jos hakija osaa hyödyntää jääkiekkoilu-uransa aikana oppimiaan taitoja myös työelämässä. Siirrettävien taitojen tunnistaminen ja niiden esilletuominen auttaa niin työnhaussa, ansioluettelon laatimisessa, työhaastatteluissa kuin myös itse työn tekemisessä. Tavoitteenamme on auttaa sinua tunnistamaan ja esittämään näitä taitoja. Tätä varten pääset tunnistamaan omia siirrettäviä taitojasi tehtävän 1 avulla. 

 

Tehtävä 1: Siirrettävien taitojen tunnistaminen (linkki) 

3. Kaksoisura tuki 

Kaksoisuran toteuttamiseen tarvitaan erilaista tukea ja taitoja, kuten siirrettäviä taitoja. Alla olevassa kuvassa on esitelty, mitkä asiat muun muassa vaikuttavat kaksoisuraan (Kuva 4): 

 

Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin, mitä yllä olevassa kuvassa olevat asiat tarkoittavat jääkiekon pelaajan näkökulmasta. Ensimmäisenä oleva kohta 'havainnot omasta ympäristöstä' viittaa siihen, miten pelaaja kokee eri ympäristöt, kuten treeni- ja kouluympäristöt. Onko ympäristö esimerkiksi turvallinen ja tukeeko se kaksoisuran toteutusta?  

Myös valmennustiimin tuki ja tehokkuus on olennaista, jotta jääkiekkoilija pystyy toteuttamaan kaksoisuraansa, eikä joudu kokemaan toista jääkiekon ulkopuoleista uraa haitaksi. Tähän liittyy olennaisesti oman tiimin tuki. On tärkeää, että niin sanotussa omassa tiimissä (johon kuuluu esim. valmennustiimi sekä perhe) asiat sujuvat tehokkaasti hyvien kommunikaatiotaitojen avulla, jotta pelaajan arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Esimerkiksi ideaalissa tilanteessa valmennus esittää treeniaikataulun pelaajalle hyvissä ajoin, jotta hän pystyy sovittamaan vaikkapa perhe-elämän vaatimukset treeniaikataulun kanssa. 

Myös hyvät fasiliteetit, eli harjoituspaikkojen, kuten jäähallien, toimivuus, esteettömyys, turvallisuus ja käyttökelpoisuus vaikuttavat kaksoisuran toteutukseen. Ideaalissa tilanteessa pelaajalla on esimerkiksi treenipaikka, valmennustiimi ja oppilaitos lähekkäin toisiaan, jotta paikasta toiseen kulkemiseen ei mene niin paljon aikaa.  

Lisäksi jääkiekkoilijan omat taidot ja pätevyys (esim. siirrettävät) voivat auttaa kaksoisurassa, kun taas taitojen puuttuminen usein haittaa sen toteuttamista. 

 

 

4. SJRY:n tarjoama tuki 

SJRY pyrkii tarjoamaan jäsenille tietoa ja tukea kaksoisuran toteuttamiseen. Yhdistyksen sivuilta löytyykin erilaisia opiskelumahdollisuuksia, jos sinua kiinnostaa pelaamisen ja opiskelun yhdistäminen 

Urheilijoille soveltuvia opintokokonaisuuksia 

• Haaga-Helia, kiekkoilijan opintopolku 

• TAKK, Liiketoiminnan ammattitutkinto, urheilijoille räätälöity 

• Careeria, yrittäjyyden ammattitutkinto 

• Pelaajien kilpatuomarikoulutus 

• Urheilijasta valmentajaksi 

• Vierumäki, Liikunnanohjauksen perustutkinto 

• Vierumäki, Urheilumanageroinnin peruskoulutus 

• Keuda 

• Rikosseuraamuslaitos 

 

Monilla urheiluakatemioilla on myös omia kaksoisura-asiantuntijoita ja esimerkiksi Olympiakomitean sivuilta löytyy lisää aiheesta: https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/kaksoisura/. 

 

 

 

Osa 4 - Jääkiekko uran lopettaminen

1. 1. Lopettamisen prosessi

Jääkiekkoilijan uran lopettaminen on yksi tärkeimmistä ja samalla vaikeimmista siirtymistä. Se on prosessi, joka koostuu useista vaiheista. Ensimmäinen vaihe on 1) lopettamisen harkitseminen, 2) toinen vaihe lopettamispäätöksen tekeminen, 3) kolmas vaihe on lopettamiseen valmistautuminen ja 4) viimeinen vaihe on itse lopettaminen. Kun pelaaja on lopettanut uransa, seuraa sopeutumisvaihe, jossa entinen pelaaja aloittaa uuden elämän ilman jatkuvaa harjoittelua ja otteluita. Sopeutuminen on yksilöllinen prosessi, jonka aikana pelaaja omaksuu uuden roolin ja uudet elämäntavat. Tutkimusten mukaan sopeutumisprosessi kestää yleensä noin 12–18 kuukautta, mutta se voi vaihdella yksilöittäin.

Kun jääkiekkoilija kokee sopeutuneensa uran jälkeiseen aikaan sujuvasti, hänestä tulee entinen jääkiekkoilija, joka on sopeutunut uran päättymisen jälkeiseen elämään. Alla oleva kuva havainnollistaa lopettamisprosessia visuaalisesti (Kuva 1).

 

1. 2. Lopettamisen vaikutukset

Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten koet uran lopettamisprosessin. Jotkut saattavat kokea lopettamisen helppona prosessina, kun taas toisille se voi olla vaikeampaa. On täysin normaalia käydä läpi monenlaisia ajatuksia ja fiiliksiä uran päättymisen jälkeen. Esimerkiksi vapauden tunne tai jonkinlainen shokkireaktio ovat tyypillisiä tunteita uran lopettamisen jälkeen. Ajatukset kuten "teinkö oikean päätöksen" tai "olisiko minun sittenkin pitänyt jatkaa" ovat todella normaaleja sopeutumisprosessin aikana, eivätkä ne tarkoita, että katuisit tehtyä päätöstäsi. Alla olevassa kuvassa on esitelty yleisiä jääkiekkouran lopettamisesta johtuvia vaikutuksia (Kuva 2):

Lopettamisesta voi myös aiheutua erilaisia fyysisiä muutoksia kehossa, jos et jatka treenaamista samalla intensiteetillä ja tasolla. Yleisimpiä muutoksia ovat lihasmassan väheneminen ja rasvan määrän lisääntyminen kehossa. Lisäksi naisilla saattaa esiintyä lantion leventymistä ja rintojen kasvua. Nämä muutokset ovat täysin normaaleja eivätkä niitä tule pelätä. Tutkimustieto osoittaa, että lopettaneen urheilijan kehonmuutokset ovat verrattavissa muihin merkittäviin kehityksellisiin muutoksiin, kuten teini-iän aiheuttamiin hormonaalisiin muutoksiin. Lopettamisen jälkeiset kehonmuutokset ovat yksilöllisiä ja moninaisia, samalla tavalla kuin teini-iän tuomat muutokset. Ajan myötä keho ja mieli tasapainottuvat ja tottuvat uuteen tilanteeseen.

On tärkeää ottaa huomioon, että jääkiekkouran lopettamisesta saattaa seurata negatiivisia vaikutuksia, joita kutsutaan sopeutumisvaikeuksiksi. Monet pelaajat kokevat esimerkiksi jonkinasteista surua, menetyksen tunnetta ja stressiä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana uran päättymisen jälkeen. Menetyksen tunne voi olla henkilökohtaista, kuten lajiin liittyvien taitojen menetys, materiaalista, kuten palkan menetys, tai symbolista, kuten identiteetin menetys. Tällaiset tuntemukset ovat normaaleja ja osa sopeutumisprosessia.

Apua sopeutumisvaikeuksiin kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, erityisesti jos oireet vaikuttavat negatiivisesti omaan terveyteen tai ovat pitkäaikaisia. On hyödyllistä tunnistaa merkit, jotka saattavat viitata siihen, että koet sopeutumisvaikeuksia urasi lopettamisesta johtuen. Jos tunnistat itsessäsi alla olevassa kuvassa (Kuva 3) esiteltyjä ominaisuuksia, saatat kokea uran lopettamisesta johtuvia sopeutumisvaikeuksia. Urheilun urasiirtymävalmentajat ja urheilupsykologit voivat auttaa sinua näissä vaikeuksissa.  Sopeutumisvaikeuksista kertovia merkkejä ovat (Kuva 3):

Vaikka vain noin 20% urheilijoista kokee lopettamiseen liittyviä sopeutumisvaikeuksia, on yleisempää, että uransa lopettanut jääkiekkoilija sopeutuu lopettamiseen onnistuneesti. On kuitenkin tärkeää olla tietoinen lopettamisen mahdollisista vaikutuksista, jotta ne eivät tule kenellekään yllätyksenä. Lopettamiseen sopeutumista voidaan huomattavasti auttaa ja tukea. Pelkkä tietoisuuden lisääminen lopettamisprosessin vaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä auttaa pelaajia sopeutumaan aktiiviuran jälkeiseen aikaan tehokkaammin.

1. 3. Lopettamiseen vaikuttavat tekijät

Lopettamisprosessin kannalta mahdollisesti tärkein asia on lopettamisen vapaaehtoisuus. Mikäli jääkiekkoilijan ura ei pääty omatahtoisesti, aktiiviuran jälkeiseen elämään sopeutuminen saattaa olla vaikea ja pitkä prosessi. Toisaalta suurin osa urheilijoista, jotka päättävät uransa vapaaehtoisesti, kokee uran lopettamisen normaalina ja luonnollisena osana elämää.

Lopettamisprosessiin vaikuttavat myös muut tekijät, jotka ovat esitelty alla olevassa taulukossa (Kuva 4). Näiden tekijöiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa pelaajia valmistautumaan paremmin aktiiviuran jälkeiseen aikaan ja mahdollistaa sujuvamman siirtymän.

Myös entinen NHL pelaaja Sean Avery on puhunut paljon uran lopettamisesta:

 

Vähentämällä lopettamiseen sopeutumista haittaavia tekijöitä ja korostamalla myönteisiä tekijöitä, jääkiekkoilijan lopettamisprosessia voidaan merkittävästi tukea. Seuraavien vinkkien hyödyntäminen auttaa uran lopettamisprosessissa (havainnollistettu myös kuvassa 5).

 

 

1. 4. Lopettamissuunnitelma

Tämän osan lopuksi pääset tekemään itsellesi käytännöllisen lopettamissuunnitelman, joka pohjautuu tutkittuun tietoon. Suunnitelmassa on osittain samoja harjoituksia, (kuten tavoitteidenasettelun tehtävä) joita olemme jo esitelleet. Aktiiviuran lopettamisen kontekstissa tehtävät ovat kuitenkin hieman erilaisia.

Lopettamissuunnitelma on tarkoitettu pääasiassa jääkiekon pelaajille, jotka ovat lopettaneet tai ovat lopettamassa aktiiviuraansa, jotka pohtivat lopettamista, tai pelaajille, jotka suunnitellevat lopettamista parin vuoden sisällä.

Lopettamissuunnitelman tavoitteita ovat:

• Herätellä ajatuksiasi lopettamisesta, menneestä urastasi ja tulevaisuudesta
• Mahdollistaa ajatusten jäsentely lopettamisesta.
• Auttaa sinua valmistautumaan lopettamiseen ja sen jälkeiseen aikaan.

Lopettamissuunnitelmaan pääset tästä: Lopettamissuunnitelma (linkki)

Lopettamissuunnitelma 

Tehtävien tarkoitus 

• Tehtävässä 1 pääset hahmottelemaan menneisyyttäsi, nykyisyyttäsi ja tulevaisuuttasi.  

• Tehtävässä 2 pääset miettimään omia vahvuuksiasi, kehittämiskohteita ja itsellesi tärkeitä asioita. On hyödyllistä pohtia näitä asioita, tunnistaa omat vahvuudet ja kehittämiskohteet, sekä miettiä, mikä on oman tulevaisuuden kannalta oikeasti tärkeää elämässä.  

• Tehtävä 3 herättelee ajatuksissasi lopettamisesta.  

• Tehtävän 4 tarkoituksena on auttaa sinua yhdistämään ajatuksiasi menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. 

• Tehtävä 5 keskittyy sinun tulevaisuutesi suunnitteluun. Tehtävän avulla pääset asettamaan itsellensä uusia tavoitteita tulevaisuuteen. 

Ohjeet 

• Lopettamissuunnitelma sisältää viisi eri tehtävää, jotka on tarkoitus tehdä yksitellen esitellyssä järjestyksessä. 

• Suosittelemme, että käytät apunasi alla olevaa lopetussuunnitelmaa tulostamalla sen itsellesi tai tekemällä tehtävät suoraan tietokonella/padilla. Varaa tehtävien suoritusta varten myös muistiinpanovälineet.  

• Huom! Jokainen tehtävä on eroteltu selkeyden vuoksi omalle sivulle. 

 

 

 

 

Tehtävä 1  

 

Vaihe 1: Luo itsellesi viitekehys 

1. Luo itsellesi aikajana menneisyydestä tulevaisuuteesi ottamalla mallia alla olevasta esimerkkijanasta. Tarvitset aikajanaa tehtävän 1 muita vaiheita varten. 

2. Piirrä ensin paperille viiva, jonka on tarkoitus toimia elämäsi aikajanana.  

3. Merkitse aikajanan alkuun syntymäpäiväsi. Tämä on aloituspisteesi. 

4. Seuraavaksi merkitse nykyinen ikäsi tai vuosi aikajanan toiselle pisteelle. Tämä on nykyisyytesi.  

5. Jätä toisen pisteen jälkeinen aikajana viivaksi. Tämä on tulevaisuutesi. Näin olet luonut itsellesi aikajanan, johon sisältyy menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.  

 

Malli:  

 

 

Vinkki: Ota itsellesi vähintään A4-kokoinen kokoinen paperi ja piirrä aikajana pitkittäissuuntaan. Tulet tarvitsemaan tilaa! 

 

Vaihe 2: Jäsennä menneisyytesi ja nykyisyytesi 

 

6. Aloita harjoituksen vaihe 2 miettimällä tärkeimpiä tapahtumia ja saavutuksia elämässäsi tähän asti. Nämä tapahtuvat voivat liittyä jääkiekko uraasi tai johonkin muuhun elämäsi osa-alueeseen. Voi olla hyödyllistä kirjoittaa nämä ylös paperille erikseen, ennen kun lisäät ne aikajanalle.  

7. Merkitse nämä aikajanallesi sitten mielestäsi oikeisiin ajankohtiin. Esimerkiksi, jos pääsit ylioppilaaksi viime vuonna, kirjaa tämä saavutus lähelle nykyisyyttäsi, vaikka kirjaimilla YO. 

8. Mieti niin menneitä kuin tämänhetkisiä tapahtumia. Käytä järkevästi omaa harkintaa siinä, mitkä kaikki asiat laitat aikajanalle. 

 

9. Pohdi miksi nämä tapahtumat ja saavutukset olivat tärkeitä. Muuttivatko ne elämääsi jollain tavalla? Jos muuttivat, miten? 

10. Pohdi seuraavaksi, milloin nämä tapahtumat ja saavutukset tapahtuivat. 

 

 

Vaihe 3: Jäsennä tulevaisuutesi 

11. Mieti seuraavaksi mitkä voisivat olla tärkeitä elämän tapahtumia, joita odotat tai toivot tapahtuvan tulevaisuudessa (esim. vanhemmaksi tuleminen).  

Mitä tärkeitä tapahtumia odotat seuraavana vuonna? 

1. Seuraavan 3 vuoden sisällä 
2. Seuraavan 5 vuoden sisällä
3. Seuraavan 10 vuoden sisällä 

12. Kirjoita nämä tapahtumat ylös erilliselle paperille.  

13. Kirjaa lopuksi jokainen tapahtuma lyhennettynä aikajanallesi, samalla tavalla, kuin tehtävän vaiheessa 3. 

 

 

Tehtävä 2 

Vaihe 1: Jäsennä osa-alueesi 

Tehtävän on tarkoitus ohjata sinua itsellesi tärkeiden asioiden äärelle. 

1. Mieti nyt, mikä asiat eli osa-alueet ovat sinulle elämässä tärkeintä juuri nyt. Näitä asioita voisi olla vaikka perhe, terveys, kaverit, oma hyvinvointi, opiskelu/työ ja vapaa-aika. Jääkiekko on varmastikin yksi tärkeä osa elämääsi, mutta kannustamme sinua miettimään myös muita asioita jääkiekon ja urheilun ulkopuolelta. Valitse niitä osa-alueita niin monta kuin haluat! 

Vinkki: Jos sinun on vaikea tunnistaa osa-alueita, mieti mit lparas kaverisi, puoliso tai perheenjäsenesi pitäisi tärkeimpinä elämäsi osa-alueina.  

2. Kirjoita valitsemasi osa-alueet alla olevan mallin tavoin ylös taulukon ensimmäiselle viivalle. 

3. Arvioi kirjaamasi osa-alueet sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat sinulle. Aloita numerosta 1 ja jatka niin pitkälle kuin sinulla on arvioitavia osa-alueita. Eli anna numero 1 sille osa-alueelle, joka on sinulle kaikkein tärkein, anna numero 2 seuraavaksi tärkeimmälle jne. Kirjaa antamasi arviot alla olevan mallin mukaan Arviointi 1 otsikon alle. 

4. Arvioi seuraavaksi, kuinka paljon aikaa kulutat jokaisen osa-alueen parissa. Anna numero 1 sille osa-alueelle, johon kulutat eniten aikaa jne. Kirjaa arviosi otsikon  Arviointi 2 alle. 

5. Arvioi, kuinka paljon stressiä osa-alueet sinulle tuottavat. Anna jälleen numero 1 sille osa-alueelle, joka tuottaa sinulle eniten stressiä jne. Kirjaa arvioisi alla olevan mallin mukaan kohtaan Arviointi 3. 

 

Vaihe 2: Analysoi edelliseen vaiheen arviointejasi seuraavien kysymysten avulla. 

Voit kirjoittaa vastauksesi paperille/padille/tietokoneelle, tai pohtia niitä äänen/mielessäsi. 

• Käytätkö riittävästi aikaa tärkeimpiin elämäsi asioihin ja osa-alueisiin? 

• Kuinka stressaavia elämäsi eri osa-alueet ovat? Miksi? 

• Jos jokin osa-alue oli sinusta erityisen stressaavaa, onko sinun mahdollista käyttää vähemmän aikaa kyseiseen osa-alueeseen, tai vähentää stressiä osa-alueella? 

• Oletko tyytyväinen osa-alueidesi järjestykseen eri arviointien perusteella? Miksi olet tai et? 

• Onko osa-alueiden tärkeysjärjestys sinun valitsemasi vai vaikuttaako jokin ulkopuolinen taho arviointeihisi? 

 

 

 

 

 

Tehtävä 3: Lopettaminen 

Tehtävän tarkoituksena on valmistaa sinua lopettamisen vaikutuksiin. 

1. Pohdi, mitä odotuksia sinulla on lopettamisesta ja kirjoita ne itsellesi vapaasti ylös. Miten luulet lopettamisen jälkeisen sopeutumisajan sujuvan? 

2. Luo itsellesi taulukko ottaen mallia alla olevasta taulukosta. Lisää sarakkeita tarpeen mukaan. 

3. Arvioi minkälaisia vaikutuksia olet kokenut tai luulet kokevasi jääkiekkourasi lopetuksen takia. Muista, että vaikutukset voivat olla positiivisia, neutraaleja ja negatiivisa. Luuletko kokevasi sopeutumisvaikeuksia? Mitä eri vaikutukset voisivat olla? Kirjaa vaikutukset taulukon ensimmäiseen sarakkeeseen. Voit kirjata taulukkoon niin monta sopeutumisvaikeutta, kuin haluat. 

4. Pohdi seuraavaksi, mikä tai mitkä asiat ovat helpottaneet tai voisivat helpottaa valitsemiasi vaikutuksia (jos tarvitset helpotusta tai tukea). Kirjaa nämä ajatukset taulukkosi toiseen sarakkeeseen.  

5. Kirjaa taulukon kolmanteen sarakkeeseen itsellesi toimintasuunnitelma. Hahmottele, mitä aiot tehdä, jos kohtaat erityisesti sopeutumisvaikeuksia. Kirjaa toimintasuunnitelma mahdollisimman tarkasti. 

6. Pohdi, voisitko tehdä jotain jo tänään valmistautuaksesi lopettamiseen ja valmistumiseen. 

 

Vaikutus	Helpottavat tekijät	Toimintasuunnitelma

 Huomio! Muista käyttää harjoituksessa kaikkea tässä materiaalipaketissa oppimaasi! 

 

 

 

 

Tehtävä 4: Yhdistä menneisyytesi, kykyisyytesi ja tulevaisuutesi 

Pohdi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjoittamalla vastauksesi ylös, tai pohtimalla niitä ääneen. 

Vinkki! Suositeltavaa on kirjata vastaukset seuraaviin kysymyksiin ylös itselle, sillä omiin vastauksiin on aika-ajoin hyödyllistä palata. Voit oppia niistä paljon! 

 

Pohdi seuraavia kysymyksiä nykypäivästä menneisyyteen ja takaisin.  

1. 1. Mitkä ovat olleet vaikeimpia tilanteita ja ajanjaksoja elämässäsi ennen nykyhetkeä? 
   2. Miten selvisit tilanteista? 
   3. Mitä opit näistä vaikeista tilanteista/ajanjaksoista? 
   4. Mitkä ovat olleet suurimpia onnistumisiasi ennen nykyhetkeä?
   5. Mitä opit näistä onnistumisista? 

 

 

Tehtävä 5: Tavoitteidenasettelu  

Tehtävän tavoitteena on innoittaa sinua ajattelemaan tulevaisuuttasi tarkemmin.  

Suoritusohjeet 

1. Luo itsellesi jälleen alla olevaa taulukkoa vastaava taulukko.  

2. Pohdi ensin, mitä haluisit tällä hetkellä saavuttaa elämäsi tärkeimmillä osa-alueilla (hyödynnä tehtävää 2). Muodosta näiden pohdintojen pohjalta itsellesi neljä tavoitetta. Kehitä itsellesi noin 1-2 lyhytaikaista ja 1-2 pitkäaikaista tavoitetta. Tavoitteiden ei tulisi liittyä pelaajauraasi, mutta voit halutessasi kirjoittaa yhden lopettamisprosessiin liittyvän tavoitteen.  

3. Kirjaa alla olevan mallin mukaisesti tavoitteet taulukon ensimmäiseen sarakkeeseen (kohta Tavoite). 

Huomio! Muista, että tavoitteiden on oltava tarkkoja, mitattavia, saavutettavissa olevia, realistisia ja kohdistettu tietylle ajanjaksolle. Kirjoita tavoitteet myös positiiviseen muotoon. 

 

4. Tavoitteiden tunnistamisen jälkeen mieti, mitkä ovat mahdollisia haasteita, jotka voivat hidastaa tai estää tavoitteesi onnistumista. Mieti miten voit selviytyä tai välttää nämä haasteet. Kirjoita pohdintasi ylös kohtaan Haasteet. 

5. Kirjoita seuraavaksi kohtaan Toimintasuunnitelma ylös, miten aiot saavuttaa tavoitteesi. Ole mahdollisimman tarkka ja harkitse tätä monelta kannalta. Mieti myös, miten erilaiset sisäiset ja ulkoiset resurssit voivat auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi. 

6. Täytettyäsi taulukon kirjaa ylös päivämäärä, jolloin palaat arvioimaan kunkin tavoitteen toteutumista.  

7. Palaa taulukkoon suunnittelemanasi päivämääränä ja arvioi miten olet onnistunut tavoitteen toteutumisessa. Voit arvioida tätä vapaasti. Pohdi myös miksi olet tai et ole saavuttanut tavoitettasi. Muokkaa tavoitteita tarpeen mukaan, jos et ole saavuttanut jotakin tavoitteista. 

 

Vinkki: Voit jakaa tavoitteet viikkotavoitteisiin, kuukausitavoitteisiin, vuositavoitteisiin ja 3-5 vuoden tavoitteisiin.  

Tavoite	Haasteet	Toimintasuunnitelma	Arviointi

 

Palaan arvioimaan tavoitteitani: __________ 

 

 

 

 

 

 

Referenssit

Allen, G., Rhind, D., & Koshy, V. (2015). Enablers and barriers for male students transferring life skills from the sports hall into the classroom. Qualitative Research in Sport, Exercise and Health, 7(1), 53-67. 

Arajärvi, P., & Thesleff, P. (2021). Suorituskyvyn psykologia – Tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä ja hyvinvointia rakentaville. VK-kustannus.

Bean, C., & Forneris, T. (2017). Is life skill development a by-product of sport participation? Perceptions of youth sport coaches. Journal of Applied Sport Psychology, 29(2), 234-250. 

Bernes, K. B., McKnight, K. M., Gunn, T., Chorney, D., Orr, D. T., & Bardick, A. D. (2009). Life after sport: Athletic career transition and transferable skills. 
Brewer, B. W., Van Raalte, J. L., & Linder, D. E. (1993). Athletic identity: Hercules' muscles or Achilles heel?. International journal of sport psychology.

Brown, C. J., Webb, T. L., Robinson, M. A., & Cotgreave, R. (2018). Athletes' experiences of social support during their transition out of elite sport: An interpretive phenomenological analysis. Psychology of Sport and Exercise, 36, 71-80.

Buckley, G. L., Hall, L. E., Lassemillante, A. C. M., Ackerman, K. E., & Belski, R. (2019). Retired athletes and the intersection of food and body: a systematic literature review exploring compensatory behaviours and body change. Nutrients, 11(6), 1395.

Collins, D. J., Button, A., & Richards, H. (2011). Performance psychology e-book: A practitioner's guide. Elsevier Health Sciences.  

Douglas, K., & Carless, D. (2009). Abandoning the performance narrative: Two women’s stories of transition from professional sport. Journal of Applied Psychology, 21, 213-230.

Everhart, J. S., DiBartola, A. C., Blough, C., Schiele, S. E., Harris, K. M., Emery, C. F., & Flanigan, D. C. (2021). Positive reframing: An important but underutilized coping strategy in youth athletes undergoing sports-related knee surgery. Journal of Athletic Training.

Fuller, R. D. (2014). Transition Experiences out of Intercollegiate Athletics: A Meta-Synthesis. Qualitative Report, 19(46).

Hansen, A., Perry, J., Ross, M., & Montgomery, T. (2019). Facilitating a successful transition out of sport: Introduction of a collegiate student-athlete workshop. Journal of Sport Psychology in Action, 10(1), 1-9.

https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/Taru-Suomen-ja-Ruotsin-naiskiekkoilusta-osa-2-Karu-totuus-Suomen-ja-Ruotsin-naiskiekon-eroista/256512 

Ivarsson, A., Tranaeus, U., Johnson, U., & Stenling, A. (2017).Negative psychological responses of injury and rehabilitation adherence effects on return to play in competitive athletes: a systematic review and meta-analysis. Open access journal of sports medicine, 27-32.

Jewett, R., Kerr, G., & Tamminen, K. (2019). University sport retirement and athlete mental health: A narrative analysis. Qualitative Research in Sport, Exercise and Health, 11(3), 416-433.

Kerr, G., & Dacyshyn, A. (2000). The retirement experiences of elite, female gymnasts. Journal of Applied Sport Psychology, 12, 115–133

Lars Eller for Sportsnet Canada: https://www.sportsnet.ca/nhl/article/nhlpa-launches-program-to-help-players-prepare-for-life-after-hockey/

Lavallee, D. (2005). The effect of a life development intervention on sports career transition adjustment. The sport psychologist, 19(2), 193-202.

Lavallee, D. (2019). Engagement in sport career transition planning enhances performance. Journal of Loss and Trauma, 24(1), 1-8.

Lavallee, D., & Wylleman, P. (1999). Toward an instrument to assess the quality of adjust-ment to career transitions in sport: The British Athlete Lifestyle Assessment Needs in Career and Education (BALANCE) Scale.

Lavallee, D., Gordon, S., & Grove, J. R. (1997). Retirement from sport and the loss of athletic identity. Journal of Personal & Interpersonal Loss, 2(2), 129-147.

Leonard, J. M., & Schimmel, C. J. (2016). Theory of Work Adjustment and Student-Athletes' Transition out of Sport. Journal of Issues in Intercollegiate Athletics, 9.

McKnight, K. (2007). Athletic career transition and transferable skills (Doctoral dissertation, Lethbridge, Alta.: University of Lethbridge, Faculty of Education, 2007). 

Menke, D. J., & Germany, M. L. (2019). Reconstructing athletic identity: College athletes and sport retirement. Journal of Loss and Trauma, 24(1), 17-30.

Muhonen, J., Stirling, A., & Kokkonen, M. (2024). Athletic identity affects prevalence and disclosure of emotional abuse in Finnish athletes. Frontiers in Sports and Active Living, 6, 1406949.

New York Times, 2024: Red Wings’ Dylan Larkin out with lower-body injury suffered vs. Panthers - The Athletic (nytimes.com)

Park, S., Lavallee, D., & Tod, D. (2013). Athletes' career transition out of sport: A systematic review. International review of sport and exercise psychology, 6(1), 22-53.

Putukian, M. (2016). The psychological response to injury in student athletes: a narrative review with a focus on mental health. British Journal of Sports Medicine, 50(3), 145-148.

Rohrs-Cordes, K., & Paule-Koba, A. L. (2018). Evaluation of an NCAA sponsored online support group for career-ending injured collegiate athletes transitioning out of sports. Journal for the Study of Sports and Athletes in Education, 12(3), 200-219.

Ryan, C. (2018). Navigating the athlete role: identity construction within New Zealand’s elite sport environment. Qualitative Research in Sport, Exercise and Health, 10(3), 306-317.

Schlossberg, N. K. (1981). A model for analyzing human adaptation to transition. The Counseling Psychologist, 9(2), 2–18.

Sean Avery, The Player’s Tribune, 2015, https://www.theplayerstribune.com/articles/sean-avery-why-i-retired-life-after-hockey

Shackell, E. M., & Standing, L. G. (2007). Mind over matter: Mental training increases physical strength. North American Journal of Psychology, 9(1).

Smith, A. M., Scott, S. G., & Wiese, D. M. (1990). The psychological effects of sports injuries coping. Sports Medicine, 9, 352-369.

Stambulova, N. (2010). Counseling athletes in career transitions: The five-step career planning strategy. Journal of sport psychology in action, 1(2), 95-105.

Stambulova, N. (2016). Athletes' transitions in sport and life: positioning new research trends within the existing system of athlete career knowledge. In Routledge international handbook of sport psychology (pp. 519-535). Routledge.

Wippert, P., & Wippert, J. (2008). Perceived stress and prevalence of traumatic stress symptoms following athletic career termination. Journal of Clinical Sport Psychology, 2, 1-16.