Pelaajayhdistys on pelaajan tuki ja turva

Pelaajayhdistys on perustettu vuonna 1973.

Jääkiekkoilijan ammatista on tullut yllättävän yleinen ammatti, jos sitä vertaa esimerkiksi lentäjän tai kirurgin ammattiin. Palkkaa pelaamisesta saa jo lähes 900 suomalaista, kun mukaan lasketaan myös muiden maiden ammattilaisliigojen suomalaiset pelaajat. 

Pelaajayhdistys lupaa olla pelaajan tuki ja turva. Pelaajat saavat yhdistykseltä asiantuntijapalveluita, etuja sekä suojaa konfliktitilanteissa. Kun riita tulee, Pelaajayhdistys toimii välimiehenä pelaajan ja seuran välillä. Myös agenttien ja vakuutusyhtiöiden kanssa syntyneitä kiistoja ratkotaan toistuvasti.

Pelaajayhdistyksen ansiosta pelaajat voivat rahastoida suuren osan tuloistaan peliuran jälkeistä elämää varten. Näin vältytään kohtuuttomilta veroilta pelivuosien aikana. Rahastoinnista vastaa Pelaajayhdistyksen hallinnon alla toimiva Jääkiekkoilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiö.

Tietyissä oppilaitoksissa on jääkiekkoilijoita varten räätälöityjä opinto-ohjelmia, jotta opiskelu on mahdollista jääkiekkouran aikana. Kuusi jääkiekkolehtoria ohjaa kiekkoilijoita opintielle eri puolilla maata. Sekä opinto-ohjelmissa että lehtorijärjestelmässä on mukana useita tahoja. Niitä yhdistää se, että koko koulutusjärjestelmä on Pelaajayhdistyksen alullepanema.

Pelaajien turvallisuuden eteen Pelaajayhdistys tekee töitä kuten formuloissa kuljettajayhdistys. Formuloihin on saatu turvallinen kori ja kiekkoon joustokaukalo – toisessa ajetaan, toisessa pelataan.

Pelaajayhdistys on yhteinen voima

Jääkiekkoilijan ammatti on lapsuuden haave, johon on pantu paljon elämästä. Pelaajayhdistyksen missio on ”Jotta jääkiekkoilijan unelmasta tulisi unelma-ammatti”. Sen mukaisesti yhdistys neuvottelee työehtosopimusta vastaavan yleissopimuksen sekä pelaajasopimuksen. Se on työsopimus, jossa on sovittu kaikki muut asiat paitsi palkka. 

Ilman näitä sopimuksia sekä pelaajat että seurat olisivat yksin. Pelaajat olisivat alttiimpia hyväksikäytölle ja seuroilla menisi valtavasti aikaa ja rahaa, jota voi käyttää joukkueen kehittämiseen. Niinpä myös Liigan, Jääkiekkoliiton ja sponsoreiden johtohahmot ovat jo pitkään olleet tyytyväisiä siihen, että heillä on kaikkia pelaajia edustava sopimuskumppani.

Kaikkien pelaajien yhteinen joukkue on voima, jolla voidaan vaikuttaa jopa lainsäädäntöön. Vuonna 1999 mahdollistettiin urheilijan tulojen rahastoiminen uran jälkeistä aikaa varten – jääkiekkoilijoiden johdolla. 

Nyt Pelaajayhdistyksen visio on saada ammattiurheilijoille lainsäädännöllisesti samat oikeudet kuin muissa ammateissa työskenteleville. Pelaaja on nimittäin edelleen heikommalla, kuin esimerkiksi valmentaja, jos hän sattuu vaikkapa kaatumaan suihkussa.

Historia

SJRY:n perustamisilmoitus oikeusministeriöön jätettiin 3.9.1973. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 22.10.1973.

Perustajajäsenet:
Esa Isaksson, Rauma
Veli-Pekka Ketola, Pori
Hannu Niittoaho, Turku
Lasse Oksanen, Tampere
Juha Rantasila, Helsinki
Timo Turunen, Espoo

SJRY:n puheenjohtajat:
Juha Rantasila 1973–1985
Yrjö Jäntti 1985–1988
Pentti Lindegren 1988–1991
Juha Huikari 1991–1995
Juha Rantasila 1995–2001
Pekka Ilmivalta 2001–2004
Keijo Säilynoja 2004–2008
Sami Wahlsten 2008–2010
Sinuhe Wallinheimo 2010–2019
Sean Bergenheim 2019–2020
Teemu Ramstedt 2020–

 

SJRY-sormuksen saajat:

Henri Heino
Antti Helminen
Juha Huikari
Antti Hulkkonen
Pekka Ilmivalta
Yrjö Jäntti
Iiro Järvi
Veli-Pekka Ketola
Jari Korpisalo
Henri Laurila
Markus Lehto
Hannu Lindroos
Heikki Mäkinen
Ville Nieminen
Jani Nikko
Jukka Peltola
Ville Peltonen
Kirsi Podduikin
Marko Pöyhönen
Erkki Rajamäki
Teemu Ramstedt
Juha Rantasila
Jarmo Saarela
Toni Söderholm
Juhani Tamminen
Harri Tikkanen
Pirkko Vappula
Sinuhe Wallinheimo

Pelaajayhdistys palkitsi 10.11.2023 järjestetyssä 50-vuotisjuhlassa SJRY-sormuksin 29 henkilöä. Palkinnon saivat henkilöt, jotka ovat toimineet yhdistyksen luottamustoimissa tai toimihenkilönä vähintään 10 vuotta tai ovat muutoin merkittävällä tavalla parantanut jääkiekkoilijoiden asemaa ja arvostusta Pelaajayhdistyksen tai pelaajien edustajana.

 

 

SJRY hallituksen jäsenet 1973-2024*:

Rony Ahonen
Juuso Akkanen
Sean Bergenheim
Teemu Eronen
Henrik Forsberg
Jari Haapamäki
Riku Hahl
Henri Heino
Kim Hirschovits
Timo Hirvonen
Erno Hopponen
Juha Huikari
Antti Hulkkonen
Pasi Huura
Pekka Ilmivalta
Esa Isaksson
Topi Jaakola
Risto Jalo
Juhani Jasu
Juha Joenväärä
Yrjö Jäntti
Pekka Järvelä
Pasi Järvinen
Tomi Kallio
Tuomas Kalliomäki
Veli-Pekka Ketola
Marko Kivenmäki
Ville Koistinen
Miika Koivisto
Max Kolu
Jari Korpisalo
Tommi Kovanen
Pertti Kuismanen
Mikael Kurki
Matti Lamberg
Henri Laurila
Pentti Lindegren
Alex Lindroos
Kaj Linna
Petteri Linnonmaa
Jan Långbacka
Masi Marjamäki
Ilari Melart
Jarmo Muukkonen
Eveliina Mäkinen
Mika Nieminen
Ville Nieminen
Hannu Niittoaho
Jani Nikko
Teemu Normio
Kai Nurminen
Topi Nättinen
Jere Ohtonen
Lasse Oksanen
Mika Paananen
Petri Pakaslahti
Jukka Peltola
Ville Peltonen
Jussi Pesonen
Lennart Petrell
Esa Pirnes
Marko Pöyhönen
Erkki Rajamäki
Teemu Ramstedt
Juha Rantasila
Ari Reunanen
Janne Ritamäki
Christian Ruuttu
Mikko Rämö
Karri Rämö
Timo Saarikoski
Jussi Saarinen
Kalle Sahlstedt
Mikko Suvanto
Keijo Säilynoja
Toni Söderholm
Juhani Tamminen
Harri Tikkanen
Frans Tuohimaa
Marko Tuomainen
Minttu Tuominen
Timo Turunen
Antti Törmänen
Ilkka Vaarasuo
Tomek Valtonen
Petri Varis
Vesa Viitakoski
Ville Viitaluoma
Jonne Virtanen
Sami Wahlsten
Sinuhe Wallinheimo
Max Wärn
Juhamatti Yli-Junnila

*lista ei ole täydellinen, SJRY:n alkuvuosilta ei ole tallessa hallituksen kokousten pöytäkirjoja

 

Toimintasäännöt

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Jääkiekkoilijat ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jääkiekkoilua ja lisätä sen harrastusta Suomessa sekä toimia yhdistyksen jäsenten ammatillisten, palkkauksellisten, yhteiskunnallisten ja urheilullisten etujen ajamiseksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää sekä harjoittaa tiedotustoimintaa jäsentensä ammatillisista ja yhteiskunnallisista tavoitteista, toimii jäsenistönsä yhteisenä neuvotteluelimenä etukysymyksissä ja harjoittaa neuvonta-, valistus- ja koulutustoimintaa sekä järjestää harjoitus- ja kilpailutilaisuuksia.

3 §

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia ja kannattavia jäseniä, joista vain varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen jääkiekkoa Suomen maajoukkueessa, Jääkiekon SM-liiga Oy:n tai Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alaisissa sarjoissa pelaava suomalainen tai ulkomaalainen pelaaja tai ulkomailla kansainvälisen jääkiekkoliiton jäsenmaissa pelaava suomalainen pelaaja, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja jonka yhdistyksen hallitus varsinaiseksi jäseneksi hyväksyy.

Yhdistyksen kannattavaksi jäseneksi voi liittyä kuka tahansa hyvämaineinen Suomen tai muun maan kansalainen, suomalainen tai ulkomaalainen oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, jonka hallitus kannattavaksi jäseneksi hyväksyy.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

Vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päätetään yhdistyksen vuosikokouksessa. Eri jäsenlajeihin kuuluvien jäsenmaksut voivat olla eri suuruiset. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu voidaan porrastaa sarjatason ja ansiotason mukaan. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ei suorita jäsenmaksua.

Oikeus hallituksen määrittelemien jäsenetujen ja -palvelujen käyttämiseen edellyttää, että erääntyneet jäsenmaksut on suoritettu.

Hallitus on yhdistyslain 14 §:ssä mainituin edellytyksin oikeutettu erottamaan jäsenen yhdistyksestä.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti Sivu: 2(4) yhdistyksen toiminnanjohtajalle, hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

4 §

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja, jota nimitetään myös yhdistyksen puheenjohtajaksi ja kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittavat 6-10 muuta jäsentä, joista lähinnä puolet ovat erovuoroisia vuosittain.

Hallitus valitsee keskuudestaan itselleen kaksi varapuheenjohtajaa ja ottaa hallituksesta tai sen ulkopuolelta yhdistykselle sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat virkailijat.

5 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6 §

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kukin yksin.

7 §

Yhdistyksen tilit päätetään vuosittain huhtikuun 30 päivänä. Tilinpäätös ja vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta.

8 §

Yhdistyksen hallintoa ja tilejä tarkastamaan valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies.

9 §

Yhdistyksen vuosikokous pidetään touko-elokuussa hallituksen lähemmin määräämänä aikana ja paikassa. Muita kokouksia pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta vaatii erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

10 §

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 Sivu: 3(4) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11 §

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus;
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja sekä sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5. Esitetään yhdistyksen tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto;
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille;
7. Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta;
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavaksi tilikaudeksi;
9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan tarvittaessa hallituksen puheenjohtaja ja muut varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle;
10. Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies;
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12 §

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava Sivu: 4(4) sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.