SJRY:n hallitus tutuksi: Eveliina Mäkinen
Ajankohtainen | 06.03.2026
SJRY jatkaa juttusarjaansa, jossa esitellään pelaajayhdistyksen nykyisen hallituksen jäseniä. Tällä kertaa vuorossa on Eveliina Mäkinen, pitkän uran ulkomailla Ruotsissa ja Sveitsissä tehnyt maalivahti, joka tällä hetkellä edustaa Sveitsin korkeimmalla sarjatasolla SWHL A:ssa pelaavaa ZSC Lionsia. Mäkinen on kuulunut jo usean vuoden ajan suomalaisen naiskiekon luottopelaajiin ja tuli helmikuun aikana tutuksi myös suurelle yleisölle YLE:n asiantuntijana Milano–Cortinan olympialaisten jääkiekossa.
Ruotsissa ja Sveitsissä pelaaminen on tarjonnut Mäkiselle paitsi ammatillista vakautta myös laajempaa perspektiiviä naiskiekon rakenteisiin ja pelaajien arkeen verrattuna Suomeen.
Hallituskaverisi Miika Koivisto lähetti terveisiä ja kysyi sinulta: paljonko 400 grammaa kanaa maksaa tällä hetkellä Sveitsissä?
– Kävin juuri kaupassa, ja yleensä en hirveästi katsele hintoja, mutta nyt kiinnitin huomiota. Täällä jauheliha ja kana ovat käytännössä samanhintaisia. Molemmat pyörivät siinä viidentoista euron hujakoilla. Oikeastaan jauheliha on suhteessa vielä kalliimpaa kuin Suomessa, Mäkinen naurahtaa.
Mitä arkeesi ja elämääsi kuuluu juuri nyt?
– Aika kiireistä. Pudotuspelit Sveitsissä ovat juuri alkaneet ja arki on muutenkin uutta, sillä olen nyt myös töissä pelaamisen ohella. Seitsemän vuotta pelasin pelkästään jääkiekkoa ammatikseni, ja nyt joutuu oikeasti sumplimaan aikatauluja.
– Kyllä sitä välillä miettii, että mitä mieskiekkoilijat tekevät kaikella sillä ajalla, Mäkinen heittää hymyillen. Toisaalta olen huomannut, että tarvitsen arkeeni muutakin kuin jääkiekkoa. Päivät ovat pitkiä ja välillä aika raffejakin, mutta tämä on ollut myös virkistävää.
– Kun sain pelata ammatikseni naisena jääkiekkoa seitsemän vuotta, olin aika harvalukuisessa porukassa. Siinä oli paljon totuttelua ja välillä myös jonkinlaista huijarisyndroomaa: miksi juuri minä olen naiskiekkoilijana tässä asemassa? Varsinkin silloin, kun peli ei kulkenut, jouduin painimaan itseni kanssa aika paljon.
Vedit upeasti YLE:n asiantuntijana olympialaisissa. Oletko huolissasi suomalaisen naiskiekon nykyisestä tasosta?
– Olen huolissani, mutta en meidän ylimmästä kärjestä. Kärki on maailmanluokkaa, erityisesti jos vertaa Euroopan parhaimpiin maihin. Suurempi huoli liittyy siihen, että meiltä puuttuu massa ja jatkumo - naiskiekon pelaajapolku ei ole Suomessa kunnossa.
– Suomi on edelleen enemmän miesjääkiekkomaa kuin naisjääkiekkomaa. Suomen ero Sveitsiin ja Ruotsiin alkaa olla jo aika iso ja enkä ollut yhtään yllättynyt, että ne maat pelasivat vastakkain olympialaisten pronssiottelussa. Pelaajien arjen helpottaminen ja aidot panostukset tyttöjen pelaajapolkuun ovat Ruotsissa ja Sveitsissä maksaneet takaisin sekä pelaajamäärissä että huipputason menestyksessä.
Mäkinen nostaa esiin arjen realiteetit:
– On iso ero siinä, tekeekö pelaaja puolipäiväisesti muita töitä niin kuin Ruotsissa ja Sveitsissä monet tekevät vai niin kuin Suomessa pelaajat tekevät täysipäiväisesti töitä ja pelaavat siinä sivussa. Suomessa moni tekee täyttä työviikkoa, harjoittelee aamuin illoin ja pelaa viikonloput ilman palautumista. Silloin ei ole realistista odottaa huippusuorituksia tai pitkäjänteistä kehitystä.
– Naiskiekko elää Suomessa tällä hetkellä välitilassa. Suomessa pelaajapolun puute näkyy konkreettisesti siinä, että osa tytöistä siirtyy erittäin nuorina, jopa 15‑vuotiaina, suoraan Auroraliigaan. Alle 18‑vuotiaille ei ole omaa sarjaa lainkaan ja alle 16‑vuotiaissa pelataan turnausmuotoisesti.
– Ei ole tervettä, että nuoret pelaajat joutuvat hyppäämään suoraan naisten pääsarjaan, koska välistä puuttuu portaita.
– Lisäksi pelaajapolun toisessa päässä moni pelaaja lopettaa jo 25-vuotiaana, kun pelaajien pitää alkaa miettiä tulevaisuuttaan. Pelaajauria pitäisi pystyä pidentämään Suomessa, jolloin liigan taso pysyisi parempana.
Mitä mieltä olet olympialaisten jälkipyykistä eli USA:n miesten joukkueen pukukoppikohusta?
– Tilanne oli varmasti vaikea. Pelaajat olivat hurmoksessa, ja kokonaisuus oli monella tapaa absurdi. Ensimmäistä kertaa molemmat joukkueet voittivat olympiakultaa ja silti syntyi tuollainen kohu, kun koko maan ja pelaajien olisi pitänyt saada nauttia historiallisesta saavutuksesta.
– Kyllä se kertoo myös jääkiekon rakenteista ja ajatusmaailmoista. On hyvä pysähtyä miettimään, olisiko vastaava tilanne voinut tapahtua toisinpäin. Jos Trump olisi soittanut naisten joukkueelle ja vähätellyt miesten joukkuetta – en näe, että sitä tilannetta olisi koskaan tapahtunut.
Oletko seurannut apurahakeskustelua? Pystyykö Suomessa naiset pelaamaan jääkiekkoa ilman apurahaa riittävän ammattimaisesti?
– SJRY:n hallituksessa olemme keskustelleet paljon apurahoista. Oma näkemykseni on, että paras ratkaisu olisi ohjata jaettavat rahat suoraan naisten liigaseuroille, jotta kausimaksut saataisiin pois kaikilta pelaajilta.
– Euroopassa on useita sarjoja, joissa pelaajille maksetaan. Sveitsissä saa palkkaa, Ruotsissa saa palkkaa, jopa Ruotsin kakkostasolla ja Itävallassa saa palkkaa. Suomessa pelaaja saa usein laskun. On selvää, ettei tällainen ympäristö houkuttele huippupelaajia tai kestävää huippukiekkoa, Mäkinen toteaa.
Mäkisen mukaan naiskiekossa tulisi tarkastella myös laajempaa kuvaa ja nostaa esimerkiksi Sveitsin.
– Zugissa laitettiin ensin naisten edustus kunnolla kuntoon ja sen jälkeen alettiin rakentaa myös tyttöpuolta. Järjestettiin tytöille omia harjoitusryhmiä, panostettiin naisvalmentajiin ja me pelaajat vierailimme säännöllisesti harjoituksissa. Luotiin ympäristö, jossa tyttöjen ei tarvitse mennä poikien kanssa samaan kiekkokouluun.
– Suomessa meillä on noin 6000 tyttö- ja naispelaajaa, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään. Esimerkiksi alle 18‑vuotiaiden ikäluokassa harrastajamäärät ovat vain parinsadan pelaajan luokkaa. Tyttöjen omia kiekkokouluja ja esikuvia tarvitaan lisää. Monella paikkakunnalla tytöillä ei ole mahdollisuutta aloittaa lajia omassa, turvallisessa ja samaistuttavassa ympäristössä, vaan aloitus tapahtuu poikien ryhmissä tai ei tapahdu lainkaan.
Miksi pelaajan kannattaa olla SJRY:n jäsen?
– Naisten puolella yhteisössä on valtava voima. Jos asioita halutaan muuttaa, pitää puuttua ja siihen tarvitaan pelaajien ääntä. SJRY voi tuoda sen äänen esiin.
– Sveitsissä on jääkiekon pelaajayhdistys, mutta se ei kata naisten sarjojen pelaajia. Siellä jos haluat vaikuttaa, sinulla ei ole kanavaa. SJRY toimii pelaajien äänitorvena Suomessa ja puolustaa meitä naispelaajia kaukalon ulkopuolella, se on todella tärkeää.
Mitä teet vapaa-ajalla?
– Ei sitä hirveästi tällä hetkellä ole. Ulkoilen paljon, täällä Sveitsissä on aika upeat ulkoilumaisemat ja olen alkanut myös valmentaa Sveitsin alle 16-vuotiaiden maajoukkueessa. Valmentamisesta on tullut vähän intohimo, ja ehkä se avaa tulevaisuudessa uusia ovia.
Mitä haluaisit kysyä seuraavalta hallituksen jäseneltä?
– Tanjalta voisin kysyä: onko poliisina enemmän hommia jäällä vai kaukalon ulkopuolella? Molemmat roolit Tanja hoitaa varmasti jämäkästi, Mäkinen toteaa.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä vapaaehtoisesta hallitustyöskentelystä, olet kiinnostunut pelaajayhdistyksen toiminnasta tai tarvitset apua jossakin asiassa, niin olethan rohkeasti yhteydessä SJRY:n toimistoon.
Takaisin uutisiin »
