Kaukalosta uuteen ammattiin – Jere Myllyniemi rakensi urasiirtymän urheilijarahastolla

Ajankohtainen | 25.02.2026

Kun jääkiekkoura päättyy, moni kohtaa äkillisen pudotuksen: palkka laskee, identiteetti horjuu ja tulevaisuus tuntuu epävarmalta. Yli 15 vuotta kestäneen ammattilaisuran mm. Mestiksessä, Liigassa ja Ruotsissa tehnyt maalivahti Jere Myllyniemi rakensi itselleen toisenlaisen polun. Myllyniemi valmistautui seuraavaan elämänvaiheeseen jo peliuran aikana tehdyillä tietoisilla talouspäätöksillä ja urheilijarahastoinnilla. Lopputuloksena oli kahdeksan vuoden suunnitelmallinen urasiirtymä.

Jääkiekkoilijoiden urheilijarahaston rooli Myllyniemen elämässä ei ollut nopean vaurastumisen väline, vaan ennen kaikkea turva. Rahastointijakson aikana sijoitukset tuottivat kokonaisuudessaan yli 70 prosenttia sijoitetulle pääomalle. Silti Myllyniemi painottaa, ettei tuotto ollut tärkein asia. Keskeisempää oli ennakoitavuus: tieto siitä, että peliuran jälkeinen elämä ei ala nollista. Pääoma kasvoi tasaisesti peliuran ajan ja loi pohjan seuraavalle elämänvaiheelle.

Ura ei tunnu vielä kaukaiselta

– Vuonna 2018 pelasin viimeiset otteluni ja siirryin siitä käytännössä suoraan työelämään. Jääkiekkoura ei tunnu vieläkään kaukaiselta, vaikka siitä on jo tovi aikaa, Myllyniemi kertoo.

Hän on ollut töissä Pohjola Vakuutuksessa siitä lähtien, kun pelaajauran ovi sulkeutui. Tällä hetkellä hän työskentelee finanssialalla rahanpesun estämisen ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvissä tehtävissä (AFC).

– Jääkiekossa tehtäväni oli torjua kiekkoja, nyt torjun riskejä ja väärinkäytöksiä. Vaikka ala on eri, ajattelutapa on yllättävän sama: ennakointia, tarkkuutta ja vastuun kantamista, Myllyniemi sanoo.

Milloin ja miten aloitit urheilijarahastoinnin?

Urheilijarahastointi tuli Myllyniemen elämään jo ammattilaisuran alkuvaiheessa, mutta ei vielä järjestelmällisesti.

– Kun nuori ihminen saa ensimmäistä kertaa palkkaa, säästäminen ei ollut ihan ensimmäisenä mielessä. Muutin Tampereelta Espooseen, ja elämässä oli paljon muutakin uutta. Ajatus säästämisestä oli kyllä olemassa, mutta laitoin aluksi rahastoon vain kymppejä ja satasia.

Pienistä palkoista ei ollut mahdollista siirtää sivuun isoja summia, mutta onneksi siirsin jotain.

– Olen tosi tyytyväinen, että aloitin nuorena. Jälkiviisaana olisin voinut tehdä vielä enemmän, mutta pitää olla armollinen itselleen. Elämästä ja urasta pitää myös nauttia, eikä vain säästää.

Miten rahasta puhuttiin urasi aikana pukukopissa?

Myllyniemi muistelee, että nuorena pelaajana rahastointi herätti epäilyksiä:

– Alkuvaiheessa moni pelikaveri mietti, onko mitään järkeä laittaa parikymppiä sivuun. Pelaajayhdistys kuitenkin tuki rahastointia aktiivisesti. Se, että SJRY kävi kauden alussa seurakierroksella puhumassa asiasta, oli tosi tärkeää.

Myllyniemi uskoo, että ilman henkilökohtaista läsnäoloa moni olisi jättänyt rahastoinnin kokonaan väliin.

– Jos olisi tullut vain joku esite tai maili, niin tuskin kukaan olisi lähtenyt mukaan. Mutta kun kopissa asiasta puhuttiin kasvotusten, se madalsi kynnystä.

Vaikka rahastoinnista tiedotettiin, se ei ollut Myllyniemen mukaan koskaan mikään puheenaihe kopissa.

– Ei siellä puhuta, kuka laittaa rahastoon ja kuinka paljon. Se on jokaisen oma asia.

Uran edetessä rahastoinnista tuli konkreettisempaa

Mitä pidemmälle Myllyniemen ura eteni ja palkkataso nousi, sitä merkityksellisemmäksi rahastointi muuttui.

– Uran jälkimmäisellä puoliskolla rahastoin enemmän. Elämä muuttui, tuli perhettä ja sitä kautta enemmän vastuuta. Itselleni oli tärkeää pitää palkkataso elintason tasaajana - ei mitään luksusta, vaan vakautta.

Verohyödyt olivat merkittävä osa kokonaisuutta. Myllyniemi laski tietoisesti palkkatasoaan parhaimpina vuosina, jotta verotus pysyi maltillisena ja rahastointiin jäi enemmän liikkumavaraa.

– Tuotoista ei ikinä tiedä, mutta pitkällä aikajänteellä sijoittaminen yleensä palkitsee. Vielä tärkeämpää oli kuitenkin se puskuri, jonka rahastointi loi uran jälkeistä aikaa varten.

SJRY:n ja Obsidon merkitys

Ruotsissa pelatessaan Myllyniemi huomasi, että rahastointikäytännöt erosivat Suomesta.

– Jouduin Ruotsissa itse kaivelemaan tietoa, miten rahastointi toimii. Suomessa se oli itsestäänselvyys SJRY:n ansiosta. Ruotsissa rahastoinnille ei ollut samanlaisia kattoja kuin Suomessa, mikä mahdollisti suuremmat siirrot.

SJRY:n rinnalla toimiva Jääkiekkoilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiö ylläpitää jääkiekkoilijoiden urheilijarahastoa, jossa varainhoitajana toimii Obsido.

– SJRY ja Obsido pitivät kerran vuodessa seurakierroksella urheilijarahastoinnin kertauksen. Kertaus on opintojen äiti ja aina tulee uusia pelaajia.

– Obsidolta sain myös jatkuvaa ohjausta, jonka avulla moni päätös olisi voinut jäädä tekemättä. Oikea-aikainen neuvonta voi ratkaista sen, millaiseksi uran jälkeinen elämä lopulta muodostuu.

Seuroilta hän ei muista saaneensa vastaavaa ohjausta.

– Ainakaan omalle kohdalleni ei osunut talousasioihin liittyvää ohjeistusta seuran puolelta.

Onko urallasi jäänyt mieleen jotain muistoa rahaan liittyen?

Yksi rahaan liittyvä hetki on jäänyt erityisesti mieleen.

– Olin parikymppinen, ja yksi itseäni viitisen vuotta vanhempi pelikaveri totesi lounaalla, että omat rahat olisi voinut sijoittaa paremmin kuin kuluttaa kaikki. Se on jäänyt mieleeni ja vaikutti paljon omaan ajatteluuni rahasta.

Toisaalta esimerkkejä löytyi myös toiseen suuntaan. Varsinkin osa NHL:n puolelta tulleista pelikavereista olivat hoitaneet raha-asiansa hyvin.

– SaiPassa Richard Lintner oli melkoinen bisnesmies ja taitaa edelleen olla kotimaassaan rahamiehiä. Lintner tuli usein koppiin vähän kultaisempi kello kädessään, niin kyllä siinä moni SaiPan pelaaja oli ihmeissään. Kellon tarkkaa hintaa ei kukaan tiennyt, mutta sen arvo liikkui todennäköisesti kymmenissä tuhansissa euroissa.

Talousvinkit nuorille pelaajille

Myllyniemen viesti nuorille kiekkoilijoille on selkeä: aloita pienestä ja ajoissa.

– Ei tarvitse olla isoja summia ja jo kympeillä pääsee liikkeelle. Kannattaa ajatella rahastointia pitkänä pelinä ja rakentaa pohjaa hyvissä ajoin - se voi ratkaisevasti helpottaa uran jälkeistä siirtymää.

– Moni lähtee työelämään nollista, ja palkka ei välttämättä ole uran jälkeen heti kummoinen. Rahastosta voi nostaa hyvän lisän palkan päälle ja jaksottaa rahaa useammalle vuodelle.

Mitä kuuluu arkeesi nyt?

Tällä hetkellä Myllyniemen arki pyörii pitkälti perheen ympärillä. Kolmen lapsen harrastukset ja erityisesti tyttärien taitoluistelu vie paljon aikaa.

– Hallilla tulee pyörittyä ja autossa istuttua paljon kuskihommissa, mutta teen sen mielelläni, kun näkee lasten innon.

Vapaa-ajallaan hän toimii KooVeen U20 -joukkueen maalivahtivalmentajana.

– Pyrin antamaan nuorille veskareille oppeja kaukaloon, mutta tärkeimpänä asiana on auttaa heitä kasvamaan ihmisinä. Urheilusta saa niin paljon hyviä eväitä myöhempään elämään.

-Ja jos tämä oma tarinani saa edes yhden nuoren urheilijan kiinnostumaan säästämisestä ja rahastoinnista, olen onnistunut.

Myllyniemen tarina on esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen ajattelu, pienistä puroista alkanut säästäminen, verohyöty ja oikea-aikainen tuki voivat rakentaa tasapainoisen urasiirtymän.