Kun visiiri menee huuruun

Ajankohtainen | 12.02.2026

Entisellä olympiaurheilijalla ja nykyisellä psykoterapeutilla Mia Puuskalla (ent. Strömmer) on harvinaislaatuinen yhdistelmä käytännön kokemusta huippu-urheilun paineista ja syvällistä kliinistä asiantuntemusta. Hän työskentelee parhaillaan Pihlajalinnan Urheiluklinikan mielenterveyden koordinaattorina Tampereella. Helmikuussa alkaneessa roolissaan hän rakentaa systemaattista mielenterveyden hoitopolkua urheilijoille moniammatillisen tiimin kanssa ja hyvässä yhteistyössä SJRY:n kanssa.

Puuska on psykodynaaminen yksilöpsykoterapeutti sekä psykiatrinen sairaanhoitaja, joka hoitaa muun muassa ahdistuneisuutta, masennusta, traumaperäisiä oireita ja urheiluun liittyviä psyykkisiä kuormitustilanteita. Hän on vähän aika sitten suorittanut kansainvälisesti arvostetun ja vaativan IOC Diploma in Mental Health in Elite Sport -koulutuksen, jonka on maailmanlaajuisesti suorittanut vain 93 ammattilaista, joista vain muutama on suomalaisia. Puuskan oma urheilutausta tuo hänen työhönsä ainutlaatuisen näkökulman. Hän tietää, miltä tuntuu tavoitella kansainvälistä huippua – ja kuinka haavoittuva urheilija on silloin, kun keho ja mieli eivät toimi yhdessä.

- Pahoinvointia on ollut urheilussa aina, mutta aiemmin ei ollut edes terminologiaa ja käsitteitä sille, mitä urheilijan mielessä tapahtuu. Nyt meillä on tutkimusta, neurotieteellistä ymmärrystä ja työkaluja. Esimerkiksi kansainvälisen Olympiakomitean KOK:n vuonna 2019 tekemä lausuma urheilijoiden mielenterveyden puolesta oli hyvinkin käänteentekevä ja heidän tekemät ohjeistukset sekä työkirjat ovat olleet erinomaisia. Nyt niitä implementoidaan vasta Suomessa pikkuhiljaa käytäntöön.

Kun peli ei kulje – mistä on oikeasti kyse?

Urheilijat hakeutuvat Puuskan vastaanotolle monenlaisten tilanteiden vuoksi: suorituskyvyn lasku, ylikuormitus, ahdistus, masennus, loukkaantumiset, toistuvat aivotärähdykset tai uran päättymiseen liittyvät kriisit ovat yleisiä taustasyitä. Psyykkinen oireilu voi näkyä myös ihmissuhdekonflikteina, riitautumisena joukkueessa tai “sumuisena” olotilana, jolle urheilija ei löydä selitystä.

Puuska kuvaa tilannetta jääkiekkotermein:
- Visiiri on huurussa ja peli ei kulje, mutta urheilija ei ymmärrä miksi. Monesti taustalla on jo keskivaikea masennus, johon apua haetaan yleensä vasta liian myöhään.

Usein urheilijan ensireaktio on tällöin lisätä harjoittelua. Puuskan mukaan tämä johtaa pahimmillaan suoraan ojasta allikkoon: neurokemian heikentyessä ylikuormitus syvenee, hermoston toiminta häiriintyy ja suorituskyky heikkenee entisestään.

- Kun peli ei kulje, niin pelaaja tekee helposti ekstraa, laukoo enemmän kiekkoja, nostaa rautaa tai luistelee enemmän, vaikka elimistö tarvitsee pysähtymistä. Treenin lisääminen ei korjaa masennusta eikä ahdistusta. Samalla tavalla kuin jalassa oleva murtuma hoidetaan fysioterapialla tai ortopedialla, mieli tarvitsee psykoterapeutin tai psykiatrin apua.

Aivot – urheilijan tärkein työkalu

Puuska puhuu urheilijoiden aivoterveyden puolesta erityisellä intohimolla. Hän on huolissaan siitä, että aivojen kuormitus ja psyykkiset oireet sivuutetaan edelleen liian helposti.

- Meillä on vain yhdet aivot ja yksi keskushermosto. On hyvä ymmärtää, että ahdistus on aina myös fyysistä ja masennus ruumiillista. Mielen mennessä jumiin ihmisen etuotsalohkon toiminta heikkenee, jolloin kärsii pelaajan pelinluku, keskittyminen ja reagointi. Se näkyy heti suorituskyvyssä.

Aivotärähdykset ja toistuvat iskut päähän korostavat tätä riskiä entisestään. Puuska käyttää psykoterapiaa myös osana aivotärähdysvammojen jatkohoitoa – erityisesti silloin, kun oireet pitkittyvät tai traumaattinen kokemus jää päälle.

Mielenterveys osaksi urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia

Puuskan työn keskeinen tavoite on normalisoida mielenterveyden hoitaminen osana urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siinä missä liikuntalääketiede on urheilussa arkipäivää, henkinen puoli on vasta rakentamassa omaa asiantuntijaverkostoaan. Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa 2024 tehdyn tutkimuksen mukaan joka kolmas Liigan ja Mestiksen pelaaja kokee stressiä, joka heikentää heidän suorituskykyään. Auroraliigassa näin kokee jopa puolet pelaajista.

- Seuroissa on fysioterapeutteja, ortopedejä ja psyykkisen valmennuksen osaamista, mutta mielenterveyden puolella ei ole vastaavaa rakennetta. Sen seurauksena moni masennus- tai ahdistusoireinen urheilija jää kokonaan ilman hoitoa. Kun lihakset menee jumiin, niin se on normaalia mennä hierontaan, mutta mitä tapahtuu jos mieli menee jumiin?

Puuskan mukaan urheilussa vallitsee yhä ajatus, että vaikeudet pitää “puristaa läpi”. Tämä on yksi syy siihen, miksi Puuskan mukaan jopa 40% joukkueurheilijoista ei hae apua, vaikka oireita olisi.

SJRY:n jäsenille maksuton mielenterveyden kartoitus

Yksi askel kohti parempaa mielenterveyden hoitoa on SJRY:n jäsenille tarjoama palvelu, joka mahdollistaa pelaajille matalan kynnyksen mielenterveyden kartoituksen. Ensimmäinen käynti on maksuton, ja sen aikana arvioidaan tilanteen kiireellisyys, oirekuva ja mahdollinen hoidon tarve.

Puuska pitää tätä mallia kriittisen tärkeänä:
- Heti kun suorituskyky laskee tai kun, se visiiri menee vähänkin huuruun, SJRY:n asiantuntijoihin kannattaa ottaa heti yhteyttä. Valmentajan, kanssapelaajan tai itse pelaajan ei tarvitse osata diagnosoida. Mielummin on yhteydessä heti, kun katuu asiaa myöhemmin.

Kartoitus ohjaa pelaajan nopeasti oikean tuen piiriin: lyhytterapiaan, pidempään kuntoutuspsykoterapiaan tai tarvittaessa psykiatrin arvioon. Tavoitteena on saumaton ja moniammatillinen hoitoketju.

Kohti kulttuurin muutosta

Puuska on ollut urheilijoiden mielenterveyden puolestapuhujana jo 1990-luvulta lähtien. Hän näkee urallaan selvän kehityskaaren: asioista uskalletaan puhua enemmän, tutkimusta on aiempaa enemmän ja mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman sekä häpeän murtuminen on käynnissä. Rohkeat esimerkit ja kiekkoilijat, kuten esimerkiksi Patrik Laine, Niko Hovinen, Aleksi Elorinne ja Miska Siikonen, jotka ovat avoimesti julkisuudessa puhuneet hoitoon ja avun piiriin hakeutumisesta, auttavat kulttuurin muutoksessa. Naisjääkiekossa avoimet ulostulot ovat Suomessa olleet vielä harvinaisia, vaikka tutkimusten mukaan psyykkinen kuormitus on naiskiekkoilijoilla jopa yleisempää.

Matkaa siis vielä riittää:
- Urheilijoiden mielenterveysasiat ovat kuin jäävuori. Pinnan alla on valtava määrä oireilua, pelkoa hakea apua ja tiedon puutetta. Siksi on hienoa, että SJRY on tarttunut ongelmaan, nyt sitä ei enää lakaista maton alle.

SJRY:n tarjoama maksuton mielenterveyden kartoitus pelaajille on yksi konkreettinen askel kohti kestävämpää urheilukulttuuria – kulttuuria, jossa urheilijan ei tarvitse jaksaa yksin, eikä avun hakeminen ole merkki heikkoudesta, vaan rohkeudesta.