Pelaajayhdistyksen ensiaskeleet otettiin 50 vuotta sitten

Ajankohtainen | 31.03.2023

Pelaajayhdistys eli Suomen Jääkiekkoilijat ry otti ensiaskeleensa 50 vuotta sitten ennen Moskovassa pelattuja jääkiekon MM-kisoja 1973.

Jääkiekon MM-kisat 1973 alkoivat 31. maaliskuuta, eli tasan 50 vuotta sitten. Tuolloin myös Pelaajayhdistys otti ensimmäisiä askeleita, kun maajoukkuepelaajat eivät olleet tyytyväisiä Jääkiekkoliiton maksamiin maajoukkuepelien korvauksiin ja menivät lakkoon.

Ennen Moskovan MM-kisoja 1973 Helsingin jäähallin kahviossa paikalla oli koko sen hetkinen Suomen jääkiekkoilijoiden parhaimmisto, jonka vaatimuksena oli saada maajoukkuepeleistä parempi rahallinen korvaus, muuten he eivät pelaisi MM-kisoissa.
Alun perin pelaajille oli luvassa 1500 markan korvaus. Pelaajien istumalakon myötä korvaus nousi 2500 markkaan. Jääkiekkoliitolla ei myöskään ollut halua maksaa pelaajille menestysbonuksia.

Neuvotteluiden pattitilanteen ratkaisi Jokerien liiketoimintaa pyörittänyt Aimo Mäkinen, joka lupasi tarvittaessa vastata lisäkorvauksesta. Kisojen jälkeen Jääkiekkoliitto kuitenkin teki päätöksen lisäkorvauksesta, eikä Mäkinen joutunut maksumieheksi.

Alun perin Pelaajayhdistys oli puhtaasti maajoukkuepelaajien hanke. Virallisesti Suomen Jääkiekkoilijat ry perustettiin myöhemmin samana kesänä, 19.7.1973 Hotelli Hesperiassa. Yhdistyksen säännöt jätettiin oikeusministeriöön rekisteröitäviksi 3.9.1973 ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.10.1973.

Palkkioiden lisäksi myös velvoitteita

Ennen Moskovan MM-kisoja 1973 neuvoteltu sopimus sisälsi pelaajille palkkiopuolen lisäksi myös velvoitteita. Leijonien turnausmatkoilla oli esiintynyt kuritonta käytöstä ja ongelmia aiheuttanutta alkoholin käyttöä, joten Jääkiekkoliitto vaati kasvaneiden korvausten vastapainoksi pelaajilta parempaa käytöstä. 

Moskovan MM-kisoista ei tullut mitalia eikä lisää maksettavaa liitolle, mutta sen sijaan pelaajiin kohdistettiin uuden sopimuksen mukaisia kurinpitotoimia. Moskovan yössä liian pitkään viihtynyt puolustaja Jouko Öystilä lähetettiin kesken kisojen kotiin. Kisoissa loukkaantunut hyökkääjä Lauri Mononen puolestaan aiheutti järjestyshäiriötä lentokentällä ja päätyi Uusi Maailma -lehden kohujuttuun.

Jääkiekkoliiton hallitus reagoi tapahtumiin viiveellä mutta sitäkin tiukemmin. Toukokuun lopulla järjestetyssä liittohallituksen kokouksessa päätettiin ensin asianmukaisesti tehdä kirjallinen pelaajasopimus maajoukkuepelaajien kanssa ja hyväksyttiin toiminnanjohtaja Esko Paltasen esittämät stipendien laskentaperusteet. 

Kokouksen asialistan kohdassa 4 tulikin sitten kylmää vettä kiekkoilijoiden niskaan. Lauri Monosta rangaistiin kilpailukiellolla, joka määrättiin kestämään koko vuoden 1973 loppuun – ja joka siis käsitti maajoukkuepelien ohella koko SM-sarjan syyskauden. Lisäksi liittohallitus päätti antaa varoitukset Matti Keinoselle sopimattomasta käytöksestä  Suomi–Tshekkoslovakia-ottelussa ja Jouko Öystilälle tarkemmin määrittelemättömästä sopimattomasta käytöksestä..

Pelaajat jatkoivat kesällä 1973 siitä, mihin oli ennen Moskovan MM-kisoja jääty. Palkkioiden lisäksi keskustelun aiheena oli erityisesti Lauri Monosen saama käsittämättömän kova pelikielto. 19.7.1973 kutsuttiin Hotelli Hesperian kabinettiin koolle kokous, jossa oli määrä perustaa uusi yhdistys. Kokouskutsun lähettäjistä mainittiin julkisuudessa maajoukkueen kapteeni Veli-Pekka Ketola sekä oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1969 valmistunut Juha Rantasila.