Toni Kallela: ”Jääkiekossa rahasta vaietaan ja se maksaa”
Ajankohtainen | 22.04.2026
Entinen SM-liigahyökkääjä Toni Kallela kertoo, miten väärä rahasuhde, haitallinen rahapelaaminen ja puutteelliset taloustaidot seurasivat häntä läpi pelaajauran sekä miksi urheilijoiden talousosaamisesta ja rahasta pitäisi puhua avoimemmin.
Toni Kallela pelasi ensimmäiset liigapelinsä 18-vuotiaana Kuopion KalPassa. Jääkiekko toi nopeasti nuorelle miehelle säännölliset tulot, oman asunnon ja elämän, joka ulospäin näytti vakaalta. Samalla taustalla oli todellisuus, joka ei näkynyt ulkopuolelle ja josta ei puhuttu: jatkuva ja ongelmallinen rahapelaaminen.
Kallelalle raha ei ollut lapsuudessa asia, josta olisi puhuttu tai jota olisi tietoisesti käsitelty. Sijoittamista ajateltiin riskinä, jopa uhkana, kun taas lottoaminen ja rahapelit olivat hyväksyttyjä tapoja ansaita rahaa ja hakea pikavoittoja. Nämä ajatukset seurasivat hänen mukana myös jääkiekkouralle.
Rahapelaaminen kulki käsi kädessä tulojen kasvun kanssa
– Kun sain ensimmäisen palkan Kuopiossa, noin 750 euroa kuussa, aloin ensimmäistä kertaa pelata nettikasinoja. Kun palkka nousi tuhanteen euroon, sama homma jatkui vain isommilla panoksilla, Kallela kertoo.
Kallelan rahapelaaminen kulki käsi kädessä hänen tulojensa kasvun kanssa. Tampereelle Tapparaan siirtyessä hänen vuosipalkkansa oli jo noin 30 000 euroa ja panokset taas kasvoivat.
– Vaikea sanoa, mistä hinku uhkapelaamiseen tuli. Ehkä hain jännitystä ja niitä isoja voittoja. Jossain vaiheessa mukaan tuli myös se, että halusin voittaa jo hävityt rahat takaisin ja haitallinen kierre oli valmis.
Työkaluja rahan hallintaan hänellä ei ollut, eikä asiasta puhuttu kenenkään kanssa.
– Lapsuudessa minulle ei opetettu rahankäyttöä. Rahasta ei puhuttu, enkä ikinä oikein edes ajatellut sitä. Pelasin kasinoita ja pidin asian täysin omana tietonani.
Jatkuvassa stressitilassa
Jälkikäteen Kallela näkee tilanteen olleen henkisesti poikkeuksellisen kuormittava. Jääkiekon ja rahapelaamisen yhdistelmä tarkoitti jatkuvaa stressitilaa ja huolta.
– Oli aika raffia keskittyä samaan aikaan jääkiekkoon ja rahapelaamiseen. Olin koko ajan henkisesti tosi stressaavassa tilanteessa.
Joukkueympäristössä saattoi joskus tietää, että joku muukin pelasi. Varsinaiseksi tueksi siitä ei kuitenkaan ollut, vaan jopa päinvastoin.
– Jos huomasi, että joku muu pelasi, siitä oli yleensä vain haittaa. Oma pelaaminen vain kiihtyi, kun huomasi että joku muukin pelaa.
Vuosien varrella rahapelaaminen pysyi näennäisesti hallinnassa. Kallela pelasi lopulta 201 runkosarjaottelua SM-liigaa KalPassa, Tapparassa, Ilveksessä, Ässissä ja Vaasan Sportissa. Uransa tehokkaimman kauden hän pelasi Sportissa 2018–2019, jolloin hän teki yhteensä 42 pistettä. Hän pelasi urallaan myös Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa, jossa hän voitti kaudella 2017–2018 Herning Blue Foxin riveissä liigan piste- ja syöttöpörssin.
Suoranaisiin velka- tai talousvaikeuksiin Kallela ei koskaan ajautunut, mutta rahapeliriippuvuus jatkui pitkään.
– Vuosien 2011–2019 aikana tienasin koko ajan jääkiekosta ja koko ajan myös uhkapelasin. Olisi voinut mennä paljon pahemminkin, mutta seuraukset tulivat myöhemmin.
Rahapelaamisen lopettaminen ja peliuran päätös
Todellinen käänne tapahtui vuonna 2019, kun Kallela pysähtyi yhdessä ystävänsä kanssa ja päätti lopettaa rahapelaamisen. Samalla muuttui tapa ajatella rahaa. Pelaajauran päättyessä rahasuhteen vaikutus konkretisoitui nopeasti. Kallela siirtyi suoraan kiinteistönvälitysalalle – ei siksi, että ala olisi ollut itsestäänselvä valinta, vaan koska tuloja tarvittiin.
– Hyppäsin heti uran jälkeen töihin rahan takia. Se on ironista, koska jääkiekossa tienatut rahat olisivat mahdollistaneet sen, että olisin voinut rauhassa miettiä seuraavaa askelta.
– Ne rahat olivat kuitenkin menneet pelaamiseen.
Säästäminen oli alkanut vasta juuri ennen peliuran päättymistä, eikä puskuria ehtinyt kertyä.
– Ymmärsin vasta vuonna 2019 alkaa säästämään, mutta kun kiekkoura loppui 2020, en enää ehtinyt rakentaa taloudellista turvaa.
Ongelmapelaaminen yleistynyt erityisesti nuorten miesten keskuudessa
Kallelan mukaan hänen tarinansa ei ole poikkeus. Urheilukulttuurissa rahasta puhutaan edelleen yllättävän vähän.
– Se on todella iso tabu. On tosi outoa, että palkoista ja rahankäytöstä puhutaan niin vähän, vaikka raha vaikuttaa kaikkeen.
Samaan aikaan rahapelaaminen on Suomessa merkittävä ongelma. Rahapelaaminen on vuoden 2023 THL:n tutkimuksen mukaan ongelma reilulle 150 000 suomalaiselle. Miehistä ongelmapelaajia oli 6,6 prosenttia, kun naisista vastaava luku oli 1,8 prosenttia. Ongelmapelaaminen on lisääntynyt erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan reilut kaksi prosenttia pelaajista muodostavat puolet pelituotoista.
Kallelan mukaan jääkiekossa nuori voi päästä kiinni isoihin summiin ilman työkaluja niiden hallintaan. Se voi olla yhdistelmä, joka voi altistaa ongelmille.
Nykyisin Kallela käy esimerkiksi kouluissa keskustelemassa nuorten kanssa taloudenhallinnasta ja rahapelaamisen riskeistä.
– Monet nuoret ovat sanoneet, että taloudenhallinnasta ja rahapelaamisen uhkista olisi tärkeää kuulla enemmän.
Vinkkisi nuorille?
Kallelan viesti rahapelaamisesta ja vedonlyönnistä on suora.
– Uhkapelaaminen ei ole mikään keino saada rahat poikimaan. Lopulta tulet aina häviämään.
– Vaikka pelaisit kuinka kauan jääkiekkoa ammattiksesi, niin jos et pääse rapakon taakse tai isoille sopimuksille, joudut tekemään jotain muuta heti peliuran jälkeen. Siksi pelimerkit seuraavaan uraan kannattaa luoda peliuran aikana.
Hän konkretisoi asiaa usein esimerkeillä.
– Jos olisin vuonna 2011 laittanut 300 euroa kuussa säästöön, niin kymmenen prosentin vuosituotolla summa olisi nyt noin 120 000 euroa. Nuorilla aika on valtava etu sijoittamisessa, kun tapahtuu korkoa korolle -efektiä.
Kallela kehuu SJRY:n työtä siinä, että seurakierroksilla pelaajille puhutaan rahastoinnista. Taloustaidot tulisi hänen mukaansa olla kiekkoilijoille samalla tavoin perustaitoja kuin esimerkiksi ravintoasiat, uni ja kehonhuolto.
Budjettikoutsin synty
Kallelan omista kokemuksista syntyi Budjettikoutsi, hänen kehittämä talousvalmennus, joka keskittyy talouden perusteisiin.
– Siinä on kyse ihan perusjuttujen kuntoon laittamisessa: huonot velat pois, älä elä yli varojesi. Nämä kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta minulle näitä ei koskaan opetettu.
Pelaajayhdistyksellä on hänen mielestään tärkeä rooli tiedon jakamisessa ja matalan kynnyksen avun tarjoamisessa.
– Siksi on hyvä, että tällaisia juttuja tehdään. Pelaajien pitää saada tieto ajoissa ja kokea, ettei avun hakeminen ole mikään häpeä.
Kallelan viesti peliriippuvuudesta kärsiville pelaajille on selkeä ja henkilökohtainen.
– Minulle voi ainakin aina soittaa tai laittaa viestiä. Tärkeintä on, ettei jää vatvomaan näitä asioita vain oman pään sisälle.
Kuva: Juha Leino
Takaisin uutisiin »
