URA-säätiön opiskeluapurahan sai 9 kiekkoilijaa
Ajankohtainen | 13.12.2023
Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) on jakanut opiskeluapurahan 209 urheilijalle lukuvuodelle 2023-2024.
Apurahan saajien joukossa on maailmanmestareita ja olympiaurheilijoita, nykyisiä ja jo uransa lopettaneita huippu-urheilijoita yhteensä 56 eri lajista ja 18 urheiluakatemiasta. Apurahan suuruus on 1500 tai 3000 euroa koko lukuvuodelle. Apurahaa haki tänä vuonna ennätykselliset 719 urheilijaa.
URA-säätiön apurahan saaneet jääkiekkoilijat:
Mikael Kurki 1500 € (Jyväskylän yliopisto)
Aku Koskenvuo 1500 € (Harvard University)
Tommi Männistö 1500 € (Michigan State University)
Heta Seikkula 1500 € (Hämeen ammattikorkeakoulu)
Kiti Seikkula 1500 € (Hämeen ammattikorkeakoulu)
Sara Säkkinen 3000 € (Stockholm University)
Nea Tervonen 1500 € (Syracuse University)
Tea Villilä 3000 € (Diakonia-ammattikorkeakoulu)
Oskari Vuorio 1500 € (Aalto-yliopisto & Dartmouth College)
Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö perustettiin vuonna 1972 silloisen tasavallan presidentin Urho Kekkosen toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea huippu-urheilijoiden kaksoisuraa ja edistää heidän kouluttautumistaan ja urheilu-uran jälkeisen ammatin hankkimista. Perustamisestaan lähtien URA-säätiö on jakanut vuosittain opiskeluapurahoja aktiiviurheilijoille ja jo uransa päättäneille urheilijoille.
URA-apurahojen jakotilaisuudessa kuultiin ministeri Sandra Bergqvistin tervehdys sekä keskustelua huippu-urheilijamyönteisistä korkeakouluista kaksoisuran mahdollistajana.
– Huippu-urheilijan opiskelu edellyttää arjen joustoja ja eri palasten yhteensovittamista. On hienoa nähdä, että merkittävä osa suomalaisista huippu-urheilijoista haluaa suorittaa korkeakouluopintoja jo uransa aikana, mikä edesauttaa heitä siirtymään urheilu-uran jälkeen seuraavalle uralle. On tärkeää, että rakennamme urheiluyläkoulujen ja toisen asteen urheiluoppilaitosten jatkoksi järjestelmän myös korkea-asteelle. Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen prosessi on jo nyt osoittautunut erittäin toimivaksi ja uskomme sen poikivan paljon hyvää kaksoisuran toteuttamisen mahdollisuuksiin ja urheiluakatemioiden kehittämistyöhön jatkossa, Bergqvist sanoi.
Tilaisuus järjestettiin Haaga-Heliassa, jolle myönnettiin syyskuussa yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ensimmäisinä Suomessa huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutunnus.
– Auditointiprosessi oli meille oppimisprosessi, josta oli todella paljon hyötyä. Liikunta on ollut aina meillä sydäntä lähellä. Haluamme Haaga-Heliassa tarjota nuorille urheilijoille mahdollisuuden yhdistää opiskelu huippu-urheiluun. Tarjoamme myös mahdollisuuden elää tavallisen nuoren elämää muiden opiskelijoiden kanssa, mikä sekin on tärkeää. Meillä on myös yhteiskunnallinen tehtävä, että urheilijat löytävät urheilu-uran jälkeistä elämää, ja on merkityksellistä työtä tarjota eväitä huippu-urheilun jälkeiseen elämään, totesi Haaga-Helian vararehtori Minna Hiillos.
– Urheilu-ura on ollut korkeakoulu itsessään ja olen oppinut taitoja, joita ei koulun penkillä voi oppia. Opiskeluissa on ollut hienoa se, että saanut mahdollisuuden näyttää osaamistani korkeakouluopinnoissa niillä taidoilla, joita olen urheilusta saanut, Haaga-Heliassa opintojaan suorittava yleisurheilija Oskari Mörö kertoi.
Takaisin uutisiin »