Viivi Iso-Kouvola tutki opinnäytetyössään Naisten Liigan ammattimaisuutta

Ajankohtainen | 10.04.2024

KUVA: Inka Kuusinen

Naisten Liigassa kiekkoileva Viivi Iso-Kouvola tutki opinnäytetyössään Naisten Liigan ammattimaisuutta sekä pelaajien talouteen ja kaksoisuraan liittyviä haasteita.

Tutkimukseen vastasi 123 pelaajaa Naisten Liigasta ja se toteutettiin sähköisesti helmikuussa 2024. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pelaajayhdistys.

Vastaajista 54 prosenttia opiskelee ja 33 prosenttia tekee töitä pelaamisen ohella. 12 prosenttia pelaajista opiskelee, käy töissä ja pelaa samanaikaisesti.

– Suurin osa maksaa pelaamisesta, osa jopa tuhansia euroja kaudessa. Taloudelliset haasteet ovat arkipäivää ja pelaaminen Naisten Liigassa on monelle edelleen kallis harrastus", Iso-Kouvola tiivistää.

"Pelaajat eivät koe Naisten Liigaa kovinkaan ammattimaisena sarjana"

Pelaajien suurimmat taloudelliset haasteet liittyvät pelaamisen maksullisuuteen sekä sponsorituen puutteeseen.

– Pelaajat eivät koe Naisten Liigaa kovinkaan ammattimaisena sarjana. Uskon, että moni kokee olosuhteet, harjoittelun ja muut toiminnat joukkueen sisällä hyvinä, mutta kausimaksujen takia toimintaa ei koeta ammattimaisena. Ammattimaisuuden ja ammattilaisuuden käsitteet sekoittuvat toisiinsa."

26 prosenttia pelaajista ei maksa tällä hetkellä kausimaksuja Naisten Liigassa. Noin puolet pelaajista maksaa kausimaksuja alle 2000 euroa, 20 prosenttia maksaa kausimaksuja 2000–3000 euron verran ja viisi prosenttia maksaa kausimaksuja yli 3000 euroa.

– Vain muutama pelaaja saa tuloja pelaamisesta. Kausimaksujen lisäksi pelaajilla on muitakin jääkiekkoon liittyviä kuluja, kuten varusteet ja matkustuskulut, Iso-Kouvola huomauttaa.

– Noin 70 prosentilla pelaajista menee kausimaksujen lisäksi muihin jääkiekkoon liittyviin kuluihin kaudessa yli 500 euroa.

Pelaajien vastauksissa nousi esiin myös kaksoisuran tuomat haasteet. Suurimpia haasteita ovat voimavarojen jakaminen, ajanhallinta sekä ammatillisen etenemisen hidastuminen.

Moni pelaaja tähyää ulkomaille

Naisten Liigan pelaajista 20 prosenttia kertoi suunnittelevansa pelaavansa Naisten Liigassa enää 0–2 kautta.

– Naisten Liigassa pelaamisen lopettamista harkitsevista pelaajista 37 prosenttia on kiinnostunut ulkomailla pelaamisesta, niin ikään 37 prosenttia nimesi vaikuttaviksi tekijäksi työ- tai opiskelumahdollisuudet ja 26 prosenttia taloudelliset haasteet.

Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa ja Sveitsissä kiekkoa on mahdollista pelata tällä hetkellä joko kokonaan tai osittain ammattilaisena. Iso-Kouvola kertoo, että esimerkiksi Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kukaan ei maksa tällä hetkellä pelaamisesta ja osa saa pelaamisesta palkkaa.

– Se on ensimmäinen askel mihin tulisi pyrkiä, ettei pelaajat enää tulevaisuudessa maksaisi pääsarjatasolla kausimaksuja, Iso-Kouvola näkee.

– Suomessa naiskiekon medianäkyvyydestä löytyy kehitettävää. Naiskiekkoa kohtaan tarvittaisiin ennakkoluulojen ja asenteiden muutosta.

Viivin opinnäytetyö on luettavissa kokonanan tästä >>>